Ydinvoimalatyömaa vilkastuttaa Pyhäjoen naapurikuntiakin
Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen ja Pyhäjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Pahkala seisovat median kuvattavina Fennovoimalle myydyn kesämökin edessä. Suvi Niemi Kuva: Viestilehtien arkistoPYHÄJOKI (MT)
Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoella odottaa valtioneuvostolta rakentamislupaa, mutta infrastruktuuria rakennetaan jo täyttä päätä.
Työmaalle kulkee nyt sata louherekkaa tunnissa. Maansiirtokoneet kaivavat ja tasoittavat valtavaa, puustosta raivattua aluetta.
Ydinvoimalatyömaalla rakennetaan muun muassa teitä, sähkölinjoja, käyttövesi- ja viemäriputkia sekä apurakennuksia 400–500 miljoonan euron edestä ennen kuin voimalaitoksen rakentaminen alkaa.
Fennovoima odottaa, että rakentamislupa myönnetään vuoden 2017 loppuun mennessä. Siihen mennessä yhtiö pyrkii saamaan infratyöt tehtyä.
Työmaalla huhkii nyt noin 200 ihmistä.
"Kun työt ovat kiivaimmillaan voimalaitoksen rakentamisen aikaan 2018–2024, työmaarekisterissä on noin 4 000 ihmistä", Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen kertoo.
Piskuinen, runsaan 3 000 asukkaan Pyhäjoki Pohjois-Pohjanmaalla on vilkastunut huomattavasti kuluneen vuoden aikana.
"Lounasaikaan kaikki autopaikat ovat käytössä", Pyhäjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Pahkala kertoo.
Pahkalan iloksi kuntaan on tullut uusia yrityksiä, muun muassa asunnonvälitystä ja autovuokraamoja, ja monet paikalliset yrittäjät ovat laajentaneet toimintaansa.
"Pyhäjoen asukasluku ei ole vielä noussut, mutta tontit käyvät hyvin kaupaksi."
Koska Pyhäjoen kunnan väkimäärä saattaa hetkellisesti yli kaksinkertaistua, kuntaan on kaavoitettu noin kymmenen uutta aluetta asuinrakentamiseen.
Fennovoima tarvitsee jokaiselle voimala-alueen rakennukselle alueellisen rakennusvalvonnan myöntämän rakennusluvan.
Pyhäjoki tekee valvonnassa yhteistyötä Raahen kaupungin kanssa.
"Rakennusvalvontaan palkataan kolme henkilöä lisää", Raahen seudun elinkeinojohtaja Risto Pietilä kertoo.
Pietilän mukaan Raaheen ydinvoimalahanke on tuonut majoituspalveluyrityksiä, jotka vuokraavat esimerkiksi kalustettuja omakotitaloja.
"Yrityksille on myös myyty kymmeniä kerrostaloasuntoja, jopa kokonaisia kerroksia."
Kalajoen elinkeinojohtajan Miia Himangan mukaan ydinvoimalahanke alkoi näkyä tonttivarauksina heti, kun Fennovoima teki päätöksen ydinvoimalan rakentamisesta Pyhäjoelle.
Erityisesti matkailu- ja ravitsemusala on hyötynyt hankkeesta. Monet työmaalla vierailevat kokoustavat, ruokailevat ja yöpyvät Kalajoella.
"Kansainvälisten vieraiden yöpymiset ovat lisääntyneet. Erityisesti perinteisesti hiljaiset talvikuukaudet ovat vilkastuneet", Himanka kertoo.
Tilastot osoittavat, että ulkomaisten asiakkaiden yöpymisvuorokausia on ollut tuhansia enemmän kuin aiemmin. Kalajoen matkailukeskuksessa on yhteensä 13 000 vuodepaikkaa.
Kalajoki on saanut osansa rakennusurakoista. Kaupungissa päämajaansa pitävän Andament Groupin tytäryhtiö Suomen Maastorakentajat sai juuri valmiiksi valtatieltä 8 ydinvoimalatyömaalle johtavan yhdystien.
Himangan mukaan Kalajoella on juuri valmistunut kahden teollisuusalueen laajennus kasitien varressa.
"Hiekkasärkkien alueella on huutava pula toimistotiloista", hän lisää.
"Ydinvoimasta on mielipiteitä moneen suuntaan, mutta monelle alueen toimialalle hanke tuo työtä ja elinvoimaa", Himanka kiteyttää.
Pyhäjoelle on nyt jalkautunut Fennovoiman valitsema laitostoimittaja, venäläiseen Rosatom-konserniin kuuluva RAOS Project Oy.
Se puolestaan on valinnut pääurakoitsijaksi venäläisen rakennusyhtiön Titan-2:n.
Ketjussa on kuitenkin satoja alihankintayrityksiä, joista osa on suomalaisia, osa muualta EU:sta ja osa Venäjältä.
"Rosatomin arvio on, että 2020-luvun alussa noin puolet työntekijöistä tulisi EU-alueelta ja näistä puolet Suomesta", Fennovoiman kehityspäälliikkö Juha Miikkulainen kertoo.
Toisin sanoen hanke työllistäisi rakennusvaiheessa noin tuhat suomalaista.
Suvi Niemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
