Maitotilalla pohdinnassa karjan juomaveden lämmitys hakkeella
Kouvola (MT)
Hakeruuvi pudottelee harvakseltaan polttoainetta Antti ja Heli Mesiäisen maitotilan hakepolttimeen 15 asteen pakkasella.
Talo, halli, navetta ja lypsykarjan pesuvesi lämpiävät ja kattilassa riittäisi tehoja enempäänkin.
”Karjan juomaveden lämmitystä olen pohtinut, mutta toistaiseksi ei ole aikaa riittänyt siihen”, Antti Mesiäinen kertoo.
Kiirettä tilalla riittää. Perheessä on neljä lasta ja parsinavetassa 50 lypsävää ja muuta karjaa saman verran.
Peltoa Kouvolan Jaalassa on vuokramaineen 115 hehtaaria ja metsää 40 hehtaaria.
Aritermin 60 kilowatin hakekattila käy suurimman osan ajasta pienehköillä 20–30 prosentin tehoilla, mutta kun lypsyaikaan kuumaa pesuvettä tarvitaan navetassa, tarvitaan tehoa huomattavasti enemmän.
”Näyttäisi siltä, että varaa olisi vielä juomaveden lämmitykseen. Se voisi parantaa lehmien maidontuotantoa, kun ei nestettä tarvitse mahassa lämmittää.”
Mesiäinen ei ole aivan tarkkaan pystynyt laskemaan hakekattilan kannattavuutta.
”Tässä on tehty muutoksia ja lisäyksiä sen verran, että vertauskohtaa ei oikein ole.”
Mesiäinen arvioi 200 kuution kuivaa haketta vastaavan 14 000 litraa polttoöljyä, joka maksaisi nykyhinnoin lähes 10 000 euroa.
”Jos kaiken hakepuun ostaisi metsänhoitoyhdistyksestä ja päälle laskee haketuksen, tulisi vuoden kulutukselle hintaa 3 000 euroa”, Mesiäinen arvioi.
Polttoaineen hintojen erotus on siis 7 000 euroa vuodessa.
Hakkeen käyttö tuo kannattavuutta ajan mittaan, vaikka investointi oli melko kallis. ”Hinta oli lämpökanaaleineen ja töineen 60 000 euroa, josta osan kattoi tuki.”
Tukea maatalouteen kohdistuvalle investoinnille sai 15 prosenttia kokonaiskustannuksista, päärakennuksen osuuteen ei tukea tullut.
Hakekattila on tilalla ollut toiminnassa kolmisen vuotta. Hakerangat tehdään tilalla pääasiassa omista harvennusmetsistä ja pellonreunuksilta, mutta Mesiäinen on myös ostanut rankaa.
Urakoitsija käy pihassa hakettamassa pari vuotta peiton alle kassa kuivuneet hakkuutähteet ja rangat. Hake puhalletaan 170 kuution varastoon ja peräkärryihin.
Varastossa on tankopurkain, johon hakkeet työnnellään kurottajan avulla.
”Hakkeesta tulee riittävän kuivaa, kun hakkuutähde kuivuu ilmavasti ja kasa on peiton alla”, Mesiäinen toteaa.
Kattilassa on automaattinen nuohous ja tuhkanpoistaja. Tuhkaämpärin Mesiäinen tyhjentää parin päivän välein ja nuohoaa kattilan käsin kerran parissa kuukaudessa.
Viime keskiviikkona Mesiäinen sai kännykkäänsä hälytyksen tyhjästä hakesiilosta. Torstaina hän työnteli kurottajalla siilon taas täyteen.
”Aika lailla automaattisesti tai koneilla kaikki toimii.”
Kattila pystyy polttamaan monenlaista polttoainetta. Mesiäinen käytti viime syksynä kolmen kuukauden ajan esipuhdistimen viljajätettä.
”Lämpöä siitä kertyi lujasti, mutta myös tuhkaa.”
Viljatuhka kerääntyi tuhkatilaan suuriksi kokkareiksi mikä haittasi tyhjennystä. Kun arinan liikettä säädettiin isommalle, kokkareet pienentyivät ja tuhkanpoisto alkoi toimia.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
