Nordean Timo Kalliomäki muistuttaa, että korkotuki suojaa noin puolta tilojen veloista. Kuva: Kari Salonen
Velkaantuneilla tiloilla kytee korkopommi
Pahimmin velkaantuneet tilat ovat vaikeuksissa, jos talouskasvu tuo tulevina vuosina tulleessaan korkean ohjauskoron.
Kuva: Iines VikiöPahinta velkataakkaa kantavat maatalousyritykset saattavat joutua ennen pitkää vaikeuksiin, mikäli Euroopan keskuspankki päättää nostaa ohjauskorkoaan, arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkija Olli Niskanen.
"Totta kai se lisäisi korkomenoja, joka voisi olla tälle kaikkein velkaantuneimmalle osalle todellinen ongelma."
Niskasen mukaan tilojen velat ja varat ovat säilyneet ylivelkaantuneita tiloja lukuun ottamatta hyvässä suhteessa. Syynä tähän on peltohintojen nousu, joka näkyy myös maatalousyritysten taseessa,
Huolestuttavaa sen sijaan on, että suhteellinen velkaantuneisuus, velkojen suhde tilojen kokonaistuottoon on lähtenyt viime vuosina jälleen ripeään kasvuun.
Niskanen kuitenkin huomauttaa, että korkoja nostetaan tavallisesti vasta voimakkaan talouskasvun myötä, joka tietää lisätuloja myös viljelijöille.
Toisaalta Suomen talouskasvu ja tuottajahinnat ovat laahanneet pitkälti euroalueen keskiarvon jäljessä, joten vaarana on, että korkeat korot rantautuvat Suomeen, ennen kuin täysi hyöty talouskasvusta on saavutettu maataloudessa.
"Se laahaus on todellinen, mutta maataloudessa 12 kuukautta lienee yleisin korkotyyppi, joten ohjauskoron välittyminen kuitenkin kestää jonkin aikaa. En myöskään usko, että näköpiirissä on mitään rajuja koron nostoja ainakaan lyhyellä tähtäimellä", Niskanen miettii.
Velkaa on tarvittu läpi lamakauden käyttöpääomaksi ja koneiden uusimiseen. Vaikka tuotannollisten investointien suhteen ollaan yhä varovaisempia, alkaa talouden piristyminen kuitenkin näkyä myös lainaneuvotteluissa.
"Nyt näyttää siltä, että on pikkuisen valoa tunnelin päässä. Suunnitelmia on paljon ja toivottavasti ne myös toteutuvat. Tarve maatalouden investoinneille on Suomessa valtava", kertoo Nordean maatalousjohtaja Timo Kalliomäki.
Tuotantoa kasvattavien investointien määrä jää Kalliomäen mukaan kuitenkin yhä reilusti alle vuoden 2008 huipputason.
Kasvaneilta korkoriskeiltä voi suojautua erilaisilla korkoinstrumenteilla, joita ostamalla voi pienentää ohjauskorkoon sidotun lainan koron maksimitasoa.
"Toisaalta maatiloja turvaa ilman erilaisia korkoinstrumenttejakin se, että heillä on melko paljon korkotukilainaa", Kalliomäki muistuttaa.
Nollakorkovuosina tuetuista lainoista ei ole juuri hyötyä, ja Kalliomäen arvion mukaan noin puolet tilojen velasta onkin tavallista ohjauskorkoon sidottua pankkilainaa.
Niskanen kuitenkin huomauttaa, ettei jokainen tila tarvitse turvakseen korkoinstrumentteja, joita pankit kehittävät parantaakseen katettaan matalien korkojen aikana.
"Toki niillä voi suojautua, mutta jos tila on muuten vakavarainen, kannattaa harkita vakavasti, ottaako niitä vai ei. Ihan jokaiseen tarjoukseen ei kannata tarttua", hän varoittaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
