Ambulanssia joutuu odottamaan maaseudulla paljon kaupunkialueita pidempään − näillä alueilla odotusaika venyy pisimmäksi

Ensihoidon tavoittamisajoista kerätään mediaaniarvoa, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtä monta kertaa ambulanssin tai muun ensihoitoyksikön saapumisessa on kestänyt tuota aikaa pidempi ja lyhyempi aika.  Kuva: Saara Lavi

Siinä missä kaupunkialueilla ambulanssi tai muu ensihoitoyksikkö saapuu hätätilanteessa ympäri Suomea käytännössä yhtä nopeasti, maaseudulla sitä joutuu paikoin odottamaan pitkään, ja myös saapumisnopeus vaihtelee runsaasti eri alueilla. Pisimpään ensihoitoa joutuu odottamaan Lapin maaseudulla, ja nopeimmin apu ehtii paikalle Uudenmaan maaseudulla.

Valtakunnan tasolla seurataan erityisesti korkeariskisimpiä A- ja B-luokkien tehtäviä, jotka tarkoittavat käytännössä hälytysajona suoritettavia tehtäviä. Ensihoidon tavoittamisajoista kerätään mediaaniarvoa, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtä monta kertaa ambulanssin tai muun ensihoitoyksikön saapumisessa on kestänyt tuota aikaa pidempi ja lyhyempi aika. Lisäksi kerätään myös arvoa, joka kertoo, että tuota aikaa lyhyempiä saapumisaikoja on kaikista tehtävistä 90 prosenttia ja loput 10 prosenttia suurempia.

Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadut tuoreimmat tiedot ensihoidon tavoittamisajoista ovat vuodelta 2022. Tavoittamisaika on aika, joka kuluu hätäkeskuksen tekemästä hälytyksestä siihen, että ensimmäinen yksikkö on kohteessa.

Ydintaajamissa eli käytännössä kaupunkien keskustoissa ensihoidon saapumisajan mediaani A- ja B-luokan tehtäville toissavuonna oli koko maassa 6 minuuttia ja 52 sekuntia. 90 prosentissa näistä tehtävistä ambulanssi tai muu yksikkö, kuten ensivasteyksikkö tai lääkärihelikopteri saapui ydintaajamassa sijaitsevaan kohteeseen vähintään 11 minuutissa ja 28 sekunnissa.

Maaseudulla apua joutuu odottamaan huomattavasti kaupunkien keskustoja pidempään. Kuva: Saara Lavi

Maaseudulla koko maan mediaaniaika ambulanssin tai muun yksikön saapumiselle on 17 minuuttia ja 32 sekuntia. 90 prosentissa tapauksista apu saapui paikalle vähintään 32 minuutissa ja 33 sekunnissa. Toisin sanoen maaseudulla apua joutuu odottamaan huomattavasti kaupunkien keskustoja pidempään.

Ensihoidon saapumisnopeudessa on eroja myös eri puolilla maata. Nopeimmin apu saapui tuoreimpien tietojen mukaan maaseudulla paikalle Uudellamaalla. Silloisen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ensihoitoyksikön saapumisen mediaaniaika oli vuonna 2022 14 minuuttia ja 31 sekuntia. 90 prosentissa tehtävistä yksikkö oli paikalla enimmillään 24 minuutissa ja 5 sekunnissa.

Toiseksi nopeimmin ambulanssi tai muu yksikkö saapui paikalle maaseudulla Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. Myös Keski-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla mediaaniaika oli noin 15 ja puoli minuuttia.

Kauimmin ambulanssia tai muuta ensihoidon yksikköä joutuu odottamaan Lapin maaseudulla. Entisen Lapin sairaanhoitopiirin alueella odotusajan mediaani oli 25 minuuttia ja 50 sekuntia. 90 prosentissa tehtävistä apu oli paikalla vähintään 46 minuutissa ja 23 sekunnissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Lasse Ilkka huomauttaa, että Lapin muihin alueisiin verrattuna pitkää aikaa selittää maantiede.

”Lapissa etäisyydet alkavat olla sellaisia, että tämä on väistämätöntä.”

Pitkään ensihoitoa joutuu odottamaan myös Pohjois-Savossa. Siellä odotusajan mediaani on hieman yli 20 minuuttia.

Ilkka muistuttaa, että hyvin pienessä osassa tehtävistä sillä, kuinka nopeasti apu saapuu paikalle, on todellista merkitystä. Käytännössä tällaisia tehtäviä on korkeintaan noin neljäsosa kaikista hätäkeskuksen välittämistä tehtävistä. Suurimassa osassa tehtävistä ensihoitajien taito tehdä oikeita johtopäätöksiä potilaan tilasta on paljon aikaa tärkeämpää.

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos muistuttaa, että hyvin pienessä osassa tehtävistä sillä, kuinka nopeasti apu saapuu paikalle, on todellista merkitystä.  Kuva: Pekka Fali