Sauli Niinistö arvioi, että Trumpilla on Putinista korkea käsitys – ”Tarvitsemme samanlaisia pelisääntöjä kuin kylmän sodan aikana”
Teknologinen häirintä on tullut pysyvästi osaksi Euroopan turvallisuusympäristöä, toteaa presidentti Sauli Niinistö MT Livessä.
Sauli Niinistö kertoo kiinnittäneensä Trumpin ja Putinin suhteeseen huomiota jo vuonna 2018. Kuva: Timo JulkunenPresidentti Sauli Niinistö ei usko Yhdysvaltojen aktivoituvan Ukrainan suhteen, edes siinä vaiheessa, jos Lähi-idän tilanne rauhoittuisi.
”En ikävä kyllä oikein osaa uskoa vielä siihen, että Lähi-idän tilanne nyt olisi jotenkin pysyvästi rauhoittumassa. Kyllä me käänteitä tullaan siinäkin vielä näkemään”, presidentti arvioi MT Livessä.
”Donald Trump tuntuu kovin paljon ymmärtävän Vladimir Putinia.”
Niinistö kertoo kiinnittäneensä asetelmaan huomiota jo vuonna 2018 Helsingin huippukokouksessa, jossa Putin ja Trump tapasivat.
”Ainakin siinä vaiheessa näytti vähän siltä, että Trumpilla oli aika korkea käsitys Putinista siinä mielessä, että tämä näyttäytyi Trumpille sellaisena, jota hän arvostaa: kova, eteenpäin menevä ja päättäväinen”, hän sanoo.
”Ja Trump tavallaan pyrki samalle tasolle, jos näin voidaan sanoa. Ehkä siinä sitten on jonkinlaista yhteyttä.”
”Donald Trump tuntuu kovin paljon ymmärtävän Vladimir Putinia.”
Niinistö pitää varmana, että Ukrainan sota jättää Eurooppaan syviä jälkiä. Teknologinen sodankäynti ja häirintäkeinot ovat tulleet jäädäkseen.
”Droonit ovat vain yksi esimerkki sellaisesta kasvottomasta häirinnästä, jonka suoraa syyllistä on vaikea löytää. Sellaisen häirinnän mahdollisuus kasvaa mittaamattomaksi ja sen kautta voidaan tehdä hyvin paljon pahaa.”
Häirintäkeinojen myötä on Niinistön mukaan vakava tarve uusille linjauksille.
”Jollain tavalla olisi sitten pyrittävä luomaan samanlaisia pelisääntöjä kuin kylmän sodan aikana oli ydinaseen kohdalla.”
Jos keskusteluyhteyttä ole, on myös pelisääntöjen luominen on vaikeaa.
”Nyt me olemme nähneet joitakin hyvin poikkeuksellisia tapauksia Euroopassa. Droonit lensivät siellä täällä. Yhteyksiä katkeaa ja tehdään suoranaisia sabotaasitekoja. Minusta ne ovat tavallaan irrallisia, mutta onkohan niillä itse asiassa yksi yhteinen asia, eli tarkoitus signaloida: me olemme paikalla, me olemme läsnä”, Niinistö sanoo.
”Droonit ovat vain yksi esimerkki sellaisesta kasvottomasta häirinnästä, jonka suoraa syyllistä on vaikea löytää.”
Ukrainan sodan loppuminen ei Niinistön mukaan ratkaise Euroopan kahtia jakautumista.
Hän viittaa myös niin sanottuun Minskin sopimukseen, joka solmittiin syyskuussa 2014 Ukrainan, Venäjän federaation sekä niin kutsuttujen Donetskin kansantasavallan ja Luhanskin kansantasavallan kesken.
Sopimuksen pyrkimyksenä oli pysäyttää tuolloin käynnissä olleet taistelut Itä-Ukrainan sodassa. Taistelut jatkuivat sopimuksesta huolimatta.
Hän toteaa Venäjän käyneen jo ennen hyökkäystään Ukrainaan hyvin tiiviitä keskusteluja Yhdysvaltojen kanssa.
”Kun niistä keskusteluista vähän pääsi jyvälle, aloin ajatella, että onkohan Ukraina itse asiassa pääaihe. Vai onko pääaihe venäläisten kovasti harrastama eurooppalainen turvallisuusarkkitehtuuri, josta tietenkin myös Ukrainan mahdollinen Nato-jäsenyys oli osa. Jos sitten Ukrainan ratkaisu oli tällaisen Venäjän kehittämän lukon takana, että he haluavat ikään kuin koko Eurooppaa katsoa, niin sehän oli umpikuja.”
Kriittistä keskustelua on käyty myös siitä, ettei Euroopassa ei ole pystytty luomaan ratkaisumallia, joka olisi varmistanut Ukrainan neuvotteluyhteyden Moskovan kanssa.
Niinistö kertoo käyneensä vuoden 2022 maaliskuussa Venäjän laajan hyökkäyksen alkamisen jälkeen presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa keskustelua. Vielä tuolloin Ukraina oli jossain määrin toiveikas keskusteluyhteyden syntymisestä Putinin kanssa.
Keskusteluyhteyteen on vaikuttanut hänen mukaansa muun muassa Saksan entisen liittokanslerin Angela Merkelin jälkeinen valtatyhjiö.
”Euroopassa vallitsi Merkelin jälkeen johtotyhjiö, koska oltiin tavallaan totuttu näkemään Saksa siinä vahvana veturina ja tietysti silloin Merkel vahvana liittokanslerina, veturin kuljettajana. Siihen ei ollutkaan hyppäämässä kukaan toinen yhtä selkeästi. Saattaa olla muuten eräs syy siihen, että Putin ylipäätään lähti liikkeelle.”
Niinistöä MT Livessä haastatteli Maaseudun Tulevaisuuden EU-kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
