Kokoomus sopeuttaisi vain leikkaamalla menoja
Kokoomus haluaa hoitaa julkisen talouden sopeuttamisen ensi vaalikaudella kokonaan menoleikkauksilla veronkorotusten sijaan. Puolue ei halua veroasteen nousevan.
Alexander Stubb ei näe Kreikan kriisillä välittömiä vaikutuksia Suomeen, jos tilanne saadaan EU:ssa rajattua. Kuva: Kari Salonen"Meidän lähtökohtamme sopeuttamiselle on 0–100. Eli nolla prosenttia veronkorotuksia ja sata prosenttia menoleikkauksia", puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb sanoo.
Kokoomus ei silti esitä leikkauslistaa. Se ilmoittaa haluavansa välttää leikkauksia koulutusmenoista, työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisistä menoista ja yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista kuten turvallisuudesta.
Stubb vakuuttaa, ettei kokoomus pelkää keskustelua leikkauslistoista.
"Seitsemän vuoden ministerikokemuksella tiedän, että budjetti on niin monimutkainen kokonaisuus, että yksikään puolue ei voi uskottavasti esittää jotain yksittäistä leikkauskohdetta. Kaikki liittyy kaikkeen tavalla tai toisella."
Kokoomuksen arvio on, että julkista taloutta pitää sopeuttaa vaalikauden aikana noin 5 miljardilla eurolla, josta 3 miljardia valtiontalouden puolella ja 2 miljardia kuntataloudessa. Lopulliset luvut on kuitenkin perustettava Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön luvuille.
Nato-keskustelua selonteon pohjalta
Kokoomuksen vaaliohjelmassa keskeisellä sijalla on työn ja sen kannustavuuden lisääminen. Työn verotusta puolue haluaa löysätä kaikissa tuloluokissa.
"Me uskomme, että työn verotuksen alentamisella on dynaamisia vaikutuksia Suomen talouteen. Me joudumme kaikki osallistumaan näihin talkoisiin", Stubb sanoo.
Työllisyysaste on puolueen mukaan saatava nostettua 75 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Työllisyysaste eli työllisten prosenttiosuus väestöstä oli viime joulukuussa 67 prosenttia.
Kokoomus haluaa helpottaa työllistämistä muun muassa pidentämällä koeaikaa puoleen vuoteen ja lisäämällä työajan joustoja.
Turvallisuuspolitiikassa kokoomus haluaa pitää yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Se antaisi eduskunnalle selonteon mahdollisen jäsenyyden vaikutuksista.
"Meidän mielestämme turvallisuuspolitiikasta pitää voida keskustella avoimesti ja rehellisesti, ja yksi tapa tehdä se on esittää selonteko eduskunnalle ja käydä siitä perinpohjainen keskustelu", Stubb sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
