Pienten kuntien valtuustot voivat kutistua

8 800 asukkaan Hausjärven kunnanvaltuustossa istuu 35 valtuutettua kaudella 2013–2016. Uuden kuntalain mukaan kunta saa jatkossa päättää valtuuston koon, kunhan se ylittää lakiin kirjatun alarajan. Valtuutettuja on oltava pariton lukumäärä, etteivät äänestykset pääty tasalukemiin. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Pienten kuntien kunnanvaltuustot voivat pienentyä merkittävästi.

Uudessa kuntalakiesityksessä kunnat saisivat nykyistä enemmän harkintavaltaa. Valtuusto päättäisi valtuutettujen lukumäärän.

Lakiin kirjattaisiin asukaslukuun sidottu valtuutettujen vähimmäismäärä, joka olisi vähän nykyistä pienempi.

”Pienissä alle 5 000 asukkaan kunnissa valtuuston koko voi pienetä aika merkittävästikin. 4 200 asukkaan kunnan valtuusto voi pienetä 27:stä 13 valtuutettuun”, sanoi Kuntaliiton johtava lakimies Heikki Harjula tiistaina seminaarissa Helsingissä.

”Jos kunta ei päätä mitään, koko on minimi.”

Harjula arvelee määrien herättävän kysymyksiä. Esitys uudesta kuntalaista on nyt kunnissa lausuntokierroksella. Uusi laki on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alussa.

Valtuustojen pieneneminen tarkoittaisi, että ulkopuolelle jäisi pieniä puolueita. ”Poliittinen edustavuus halutaan pitää voimissaan, se voi olla este valtuustojen pienenemiselle”, Harjula sanoo.

Toisaalta monessa kunnassa valtuutetut kokevat olevansa kumileimasimia.

Valtuuston pienentäminen voisi lakiluonnoksen mukaan parantaa päätöksentekokykyä ja lisätä luottamustoimien houkuttavuutta. Se voisi myös edistää päätöksenteon vastuullisuutta.

Marttilassa, Varsinais-Suomessa, 2 050:tä kuntalaista edustaa nyt 17 valtuutettua. Aiemmin heitä oli 21.

Vuonna 2012 valtuusto pieneni, sillä kunnassa oli toukokuussa 2 000 asukasta – 2 001 asukkaalla Marttila olisi pitänyt 21 valtuutettua. Alle 2 000 asukkaan kunnat voivat nykyisen kuntalain mukaan valita 13, 15 tai 17 valtuutettua.

Kunnanjohtaja Carita Maisilan mukaan edustavuus on nyt pienempi, mutta pienempi valtuusto on toiminut hyvin.

Muutos muutti poliittisia valtasuhteita. Keskusta on edelleen suurin puolue valtuustossa, mutta se menetti yksinkertainen enemmistönsä.

Maisilan mielestä kunnan harkinnan lisääminen tuntuu järkevältä.

Manner-Suomessa valtuutettujen lukumäärä vähenisi 2 000:lla, jos kaikki kunnat ottaisivat käyttöön valtuutettujen vähimmäismäärät.

Lakiluonnoksen mukaan muutos vaikuttaisi eniten kristillisdemokraattien osuuteen ja vähiten Suomen kommunistisen puolueen osuuteen, jos valtuustot muodostettaisiin viime kuntavaalien tulosten perusteella. Muut puolueet menettäisivät 20 prosenttia valtuustopaikoistaan.

Keskusta saisi 11 uuteen valtuustoon yksinkertaisen enemmistön, jolloin sillä olisi yksinkertainen enemmistö 88 kunnassa.

Valtuustokauden alussa 2013 Manner-Suomen 304 valtuustossa oli 9 674 valtuutettua: pienimmässä valtuustossa 15, suurimmassa 85.

PAULA LIESMÄKI

Avaa artikkelin PDF