Rakenteiden kestävyys syyniin
Suurten maatalousrakennusten rakenteissa voi piillä riskejä. jukka pasonen Kuva: Viestilehtien arkistoMonen suuren rakennuksen kattorakenne on sortunut tai aiheuttanut vaaratilanteen viime vuosina. Pahimpana onnettomuutena muistetaan viime vuonna tapahtunut ratsastusmaneesin sortuminen Laukaassa.
Rakennuksissa on 2000-luvun alusta lähtien todettu vakavia puutteita, sanoo tekninen johtaja Gunnar Åström Suomen Rakennusinsinöörien liitosta.
Puutteet ovat johtuneet paitsi huomaamatta jääneestä rakenteiden rappeutumisesta, myös vakavista virheistä rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Kaikki rakennusten omistajat eivät pysty tunnistamaan rakenteissa piileviä vaaroja. Omistajat eivät myöskään aina tiedosta vastuutaan huolehtia rakennusten turvallisuudesta.
Riskialttiita rakennuksia ovat esimerkiksi urheiluhallit sekä suuret maatalousrakennukset ja teollisuuskiinteistöt.
Rakennuksissa piileviä riskejä on aloitettu kartoittaa. Rakennusinsinöörien liitto vetää hanketta, jossa on tarkoitus luoda järjestelmä rakennusten tarkastusmenettelyksi.
Kun menetelmä on valmis, sitä voisivat käyttää niin rakennusten omistajat kuin viranomaiset.
Tämän vuoden aikana tarkastusmenettelyä on tarkoitus testata pilottikohteissa.
”Suunnitelmana on, että rakenneasiantuntijat tarkastavat kuusi kohdetta, jotka täyttävät menettelyohjeen kriteerit normaalia riskialttiimmista rakennuksista. Tämä tarkoittaa käytännössä laajarunkoisia rakennuksia, esimerkiksi urheilu- tai kauppahallia tai isoa maatalousrakennusta. Pilotoinnista saatujen kokemusten perusteella viimeistellään tarkastusohjetta”, Åström kertoo.
MTK:n tyyppinavetta-hanketta johtava Ari Roininen toivoo, että tarkastusmenettelyä päästään kokeilemaan tänä vuonna myös ainakin yhdessä navetassa tai muussa suuressa maatalousrakennuksessa.
”Navettaolot ovat rakenteiden tarkastajalle haastavat ja eroavat paljon tavallisesta hallista. Olisi tärkeää, että myös navetoista saataisiin hankkeessa kokemuksia.”
Hankkeeseen halukkaat navetanomistajat voivat ilmoittautua Roiniselle.
Rakennuksen tarkastus etenee hankkeessa kahdessa vaiheessa. Ensin tehdään yleispiirteisempi kantavien rakenteiden arviointi ja sitten tarvittaessa syvällisempi kuntotarkastus.
”Ensin pitää varmistaa, että kantavien rakenteiden suunnitelmat ovat olemassa ja kunnossa. Jos näissä on puutteita, se on merkki siitä, että rakenteita pitää paikan päällä tutkia tarkemmin. Toinen tärkeä asia on varmistaa, että rakenteet on tehty rakennesuunnitelmien mukaisesti”, Åström sanoo.
”Rakenteiden ikääntyminen ja esimerkiksi teräsrakenteiden korroosio tai puurakenteiden lahoaminen heikentävät kantavuutta, joten näihin asioihin pitää tarkastuksissa kiinnittää huomiota.”
Tarkastusmenettely-hankkeen päärahoittaja on ympäristöministeriö. Myös maa- ja metsätalousministeriö sekä MTK rahoittavat sitä.
Laukaan onnettomuuden jälkeen viime vuonna ympäristöministeriössä käynnistyi valmistelu lakisääteisestä laajarunkoisten hallirakennusten kantavien rakenteiden kuntotarkistuksista.
TUURE KIVIRANTA
Ari Roinisen yhteystiedot löytyvät verkosta osoitteesta mtk.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
