MT:n tekemästä kyselystä kaikille Suomen hyvinvointialuejohtajille ilmenee, että miltei kaikilla palveluverkkosuunnitelmia valmistelevilla hyvinvointialueilla ollaan aikeissa lakkauttaa fyysisiä toimipisteitä ja keskittää palveluja isompiin keskuksiin.
Varsinaisia päätöksiä ei ole vielä kaikilla alueilla tehty. Useimmilla hyvinvointialueilla ei olla edetty valmistelussa siihen vaiheeseen, jossa suunnitelmat tai esitykset olisivat valmiina.
Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä on syyskuussa tehtyjen ennusteiden mukaan kasvamassa lähes 1,2 miljardiin euroon. Hyvinvointialueiden tiukan talouden taustalla on Sanna Marinin (sd.) luoma sote-malli, jossa hyvinvointialueiden rahoitusta korotetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja kustannustason kasvulla.
Marinin rahoitusmallissa alueita pakotetaan tehostamaan palveluitaan, sillä alueiden rahoitus ei aivan seuraa normaalia kustannusten kasvua.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo hillitä kustannuksia tämän lisäksi yli miljardin euron leikkauksilla. Käytännössä Orpon hallitus myös lisää rahaa soteen, mutta ei niin paljoa kuin olisi tarpeen.
Minkälaisia toimenpiteitä eri hyvinvointialueilla on valmisteilla?
Esimerkiksi Pirkanmaalla esitetään tällä hetkellä vuodeosastotoiminnan sekä terveysasemien lakkauttamisia. Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen kommentoi MT:lle, että Pohjanmaalla on jo päätetty lakkauttaa kuusi terveysasemaa ja kolme suun terveydenhuollon yksikköä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti kesäkuussa, että tarpeenmukaisten sote-keskusten käytössä olevia tiloja vähennetään 20% vuoden 2025 loppuun mennessä.
”Näin ollen osa sote-keskuksista voi muuttua myös liikkuvien yksiköiden kautta tuotettaviksi”, kommentoi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen kertoo, että alueella suunnitellaan sote-keskusten yhdistämisiä, mutta kaikissa kunnissa pitäisi säilyä sote-palveluita.
”Tämä voi tarkoittaa jonkun nykyisen palvelun vähenemistä tai lisäämistä”, Virolainen sanoo.
Länsi-Uudellamaalla päättäjille on esitetty eri skenariomalleja, joissa terveyskeskusverkostoa tiivistettäisiin nykyisestä. Tiistaina aluehallitus päätti, että alueella käynnistetään myös YT-neuvottelut, jotka voivat johtaa enintään 80 henkilötyövuoden vähennykseen. Hyvinvointialue etsii 40 miljoonan euron pysyviä vuotuisia säästöjä vuodesta 2024 alkaen.
Keski-Pohjanmaalla terveyskeskuspalvelut halutaan tuoda asiakkaille pyörien päällä kotiin tai digipalveluin. Alueen tavoite on, että 60 prosenttia palveluista toteutettaisiin jatkossa etänä.
Lakkauttamisten lisäksi jäljelle jäävistä terveyskeskuksista ja muista toimipisteistä palveluja on tarkoitus keskittää suurempiin yksiköihin, vaikka varsinaisia toimipisteitä ei olla lakkauttamassa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Luoma kommentoi, että alueella arvioidaan laboratoriapalveluiden ja kuvantamistoimintojen keskittämistä, vuodeosastopalveluita on jo keskitetty. Kanta-Hämeessä taas on jo päätetty yhden vuodeosaston sulkemisesta.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen taas sanoo, että alueella ollaan tulevaisuudessa mahdollisesti keskittämässä sekä kuvantamis- että laboratoriopalveluja. MT uutisoi aiemmin Etelä-Pohjanmaan aluehallituksen päätöksestä, jossa hallitus hylkäsi virkamiesvalmistelulla tehdyn esityksen, joka olisi supistanut terveyskeskusten verkostoa huomattavasti.
”Painopiste on nyt digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Aiomme määräajoin tarkastella tilannetta sote-palveluiden verkoston osalta, kun digipalveluita saadaan otettua käyttöön”, aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.) kommentoi tuolloin.
Terveyskeskusten verkostoon ei kajota nyt, mutta hyvinvointialuejohtajan mukaan verkosto on pöydällä tulevina vuosina.
”Tulevina vuosina kaikkia terveysasemia ei tarvita, mutta sotepalvelupisteitä tulee olemaan ympäri hyvinvointialuetta. Digipalveluihin satsataan vahvasti”, Järvinen sanoo.
Leikkausten sijaan Vantaa-Keravan hyvinvointialueella kytee kapina. Alueella ollaan kieltäydytty lakkauttamasta palveluja tai kuromasta alijäämää umpeen kokonaisuudessaan.
”Ei meillä ole mitä lakkauttaa. Niukkaa ei voi supistaa”, hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö kommentoi HS:lle syyskuussa.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siunsote on toiminut koko maakunnan laajuisena kuntayhtymänä jo ennen hyvinvointialueuudistuksen toimeenpanoa. Alueen taloustilanne on myös selvästi parempi ja tässä vaiheessa alueella ollaan säilyttämässä toimipisteet joka kunnassa.
”Jokaisessa kunnassa säilyy kiinteä sote-palvelupiste. Palvelujen tuotantotapoja täydennetään liikkuvilla lähipalveluilla ja digi-palveluilla”, johtaja Kirsi Leivonen kommentoi MT:lle.
