Jokien vaahtoaminenliittyy vuoden kiertoon
Helsingin Vanhankaupunginlahti vaahtoaa tänä syksynä poikkeuksellisen voimakkaasti. Vantaanjoki laskee lahden pohjoisosaan. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoMikä yhdistää pieniä metsäojia, Savon ja Keski-Suomen jokia ja Helsingin Vanhankaupunginlahtea? Vaahto.
Helsingissä vaahtoa on nyt poikkeuksellisen paljon. Sitä on kulkeutunut Vantaanjoen suulta Kruunuvuorenselän kautta Eläintarhanlahdelle asti.
Vaahto ei välttämättä kerro vesistön huonosta tilasta. Sen syynä eivät ole pesuaine tai jätevesipäästöt.
”Vaahto ei johdu jätevesistä vaan syksystä. Silloin jokeen huuhtoutuu humusyhdisteitä, jotka vähentävät veden pintajännitystä”, sanoo toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä.
”Kun humusta on vedessä paljon, se aiheuttaa vaahtoa aina kun on koskipaikka, missä vesi pääsee kuohumaan”, vahvistaa Uudenmaan elykeskuksen ylitarkastaja Jaana Marttila.
Syyssateissa ja -tulvissa vesiin on kulkeutunut runsaasti ravinteita ja orgaanista ainesta.
”Vaahto on jokasyksyinen ja melkein -keväinenkin kysymys, joka liittyy syksyn valuntoihin ja orgaanisen aineen lisääntymiseen”, Lahti sanoo.
Marttilan mukaan viljanviljely Vantaanjoen ympäristössä vaikuttaa siihen, että savimailla ja pelloilla olevaa kiintoainesta huuhtoutuu jokeen. Maaperä on suojaton sateille sadonkorjuun jälkeen.
Vaahto herättää ihmisissä voimakkaita mielikuvia. Helsingissä asukkailta on tullut yhteydenottoja ilmiöstä. Kaupungin ympäristökeskus kävi viime viikolla ottamassa näytteitä vaahdosta.
”Ei löytynyt mitään jätevesipäästöön tai pesuaineisiin viittaavaa”, johtava ympäristötutkija Jari-Pekka Pääkkönen kertoo.
Hänen mukaansa luonnollinen ilmiö on tänä vuonna normaalia voimakkaampi.
Pääkkösen mukaan jätevesien ohijuoksutukset Riihimäellä, Nurmijärvellä ja Hyvinkäällä vaikuttavat lähinnä Vantaanjoen veden hygieeniseen laatuun.
”Ohijuoksutukset eivät alajuoksulla enää ilmene vaahtoamisena vaan bakteeripitoisuuksina.”
Riihimäellä jätevedenpuhdistamon ohi on juoksutettu vettä syksyn mittaan kahdeksaan otteeseen, viimeksi 17. lokakuuta.
Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen johtaja Jarmo Rämö kertoo, että puhdistamatonta vettä on päässyt jokeen 21 760 kuutiota ja osin käsiteltyä 1 825 kuutiota. Syynä ohijuoksutuksiin on märkä syksy: puhdistamon kapasiteetti ei pysy sateilla mukana.
Kokonaisuudessaan Riihimäen puhdistamolta ohijuoksutetun jäteveden määrä voi kasvaa viime vuodesta, jolloin ohitukseen meni Rämön mukaan 0,6 prosenttia jätevesistä.
Virtavesien hoitoyhdistyksen raportin mukaan viime vuonna Vantaanjokeen päästettiin yhteensä 64 000 kuutiota puhdistamatonta ja esikäsiteltyä jätevettä. Isoin osuus, 30 000 kuutiota tuli Riihimäeltä.
Helpotusta tilanteeseen saadaan vasta parin vuoden kuluttua. Riihimäellä aletaan ensi vuoden alussa laajentaa ja saneerata puhdistamoa. Uudistettu laitos otetaan käyttöön 2015.
Nurmijärvellä on syksyllä ohijuoksutettu vain muutamia kuutioita jätevettä. Hyvinkäällä puhdistamon ohitti elokuussa 4 500 kuutiota ja syyskuussa yhdeksän kuutiota vettä.
Ongelmia tuo Riihimäellä sekaviemäröinti.
Vanhaa sekaviemäriä on Riihimäellä noin 70 kilometriä. Sadevedet ja jätevedet kulkevat siis samassa putkistossa.
Hyvinkäällä sekaviemäriverkkoa on noin 20 kilometriä. Sitä rakennetaan erillisviemäriksi.
Hyvinkään veden käyttöinsinööri Jari Hynönen muistuttaa, että vesilaitoksen investoinnit menevät hukkaan, jos ihmiset eivät tee muutoksia omalla tontillaan.
”Taloyhtiöt ja ihmiset ovat kovin piittaamattomia. Ei auta, vaikka vesilaitos rakentaa erillisen hulevesiverkon, jos ihmiset eivät siirrä hulevesiään sadevesiverkon puolelle, vaan antavat niiden mennä jätevesiviemäriin.”
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
