MT-kysely: Veikkauksen monopolilla yhtä paljon kannattajia ja vastustajia – muutosta odotetaan hallitusohjelmaan
Verkkokasinoiden ja vedonlyönnin lisenssimalliin uskotaan myös Veikkauksen sisällä.
Verkossa toteutuvan pelaamisen monopolin aika on jo ohi, uskotaan Veikkauksessakin. Kuva: Jarno MelaVeikkauksen monopolin säilyttämistä kannattaa ja vastustaa kutakuinkin yhtä moni, selviää MT-kyselystä.
Runsas 38 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Veikkauksen lisäksi myös muiden pelinjärjestäjien rahapelitarjonta tulisi sallia.
Kielteisesti asiaan suhtautui hieman useampi, eli vähän alle 40 prosenttia vastaajista. Kantaa ei ollut joka viidennellä vastaajalla.
Kaiken ikäisistä miehistä suurempi osa kannatti kuin vastusti uusien toimijoiden sallimista rahapelimarkkinoille. Vastaavasti naisista useampi vastusti kuin kannatti uusien toimijoiden sallimista rahapelimarkkinoille iästä riippumatta.
Tahtoa uusien rahapelitarjoajien sallimiselle oli etenkin kahden suurimman säätytalolla neuvottelevan puolueen, perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajilla.
Perussuomalaisiä äänestävistä 55 prosenttia ja kokoomusta äänestävistä puolet sanoi kyllä uusien pelinjärjestäjien sallimiselle.
Ero neuvottelukumppaneihin on suuri: RKP:n äänestäjistä uudet rahapelien tarjoajat sallisi alle joka kolmas ja kristillisdemokraattien äänestäjistä 25 prosenttia.
Krisitillisdemokraattien kannattajat olivat kaikista vastaajista nuivimpia. Heistä 60 prosenttia kertoi vastustavansa uusien toimijoiden sallimista.
Etenkin RKP:n ja kristillisten kannattajien osalta kyselyn epävarmuutta lisää kuitenkin otannan pieni koko.
Muutoksia rahapelijärjestelmään on tulossa, uskotaan myös Veikkauksessa.
”Ilmapiiri vaikuttaa kyllä siltä puolueiden osalta, että on odotettavissa hallitusohjelmaan kirjauksiakin”, kertoo Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski.
Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoskea on myös kuultu asiantuntijana hallitusneuvotteluissa.
Nummikosken mukaan lähes kaikki puolueet vaikuttavat kannattavan uudistuksia. Myös Veikkauksen oma kanta on se, että monopolijärjestelmästä on aika luopua, ainakin joidenkin pelien kohdalla.
”Olemme nähneet jo jonkin aikaa, että yksinoikeuden puolustaminen on äärimmäisen haastavaa, jos kohta mahdotontakin”, Nummikoski sanoo.
Hänen mukaansa suomalaiset häviävät ulkomaille vuodessa arviolta 500 miljoonaa euroa vuodessa. Se on puolet digitaalisesta pelaamisesta.
”Yksinoikeuden puolustamisessa juna saattaa olla jo mennyt. Työkaluja ulkomaille pelaamisen rajoittamiseksi sen enempää juridisesti kuin teknisestikään ei ehkä ole edes tarjolla.”
Samansuuntaisen tulkinnan teki myös sisäministeriön asettama työryhmä keväällä. Sen mukaan vaihtehtoina on joko vahvistaa monopolia, tai lisensoida verkossa tapahtuva pelaaminen Ruotsin mallin mukaisesti myös muille toimijoille.
Ensimmäinen vaihtoehto on raportin mukaan käytännössä hyvin hankala.
Jos mitään muutoksia nykyjärjestelmään ei tehdä, Veikkauksen asema työryhmän arvion mukaan heikkenee digitaalisilla pelimarkkinoilla, mutta muita toimijoita ei voida myöskään verottaa.
Muista pelitoimijoista saadaan siis pelaamisen haittapuolet mutta ei yhtään tuloja.
Veikkaus korostaakin juuri ulkomaalaisista kasinopeleistä tulevia haittoja ja tahtoo niille Ruotsin lisenssijärjestelmän tavoin samat velvoitteet kuin itselleen.
”Urheiluvedonlyönti ja kasinoautomaatit verkossa voivat olla hyvinkin sellaisia, jotka menisivät monilupajärjestelmän puolelle”, Nummikoski arvioi.
Sen sijaan esimerkiksi arvat ja lottopelit sekä Veikkaus että työryhmä haluaisi pitää monopolin alaisina.
”Lotto on siinä mielessä erilainen peli, että siinä pitää myös kerätä arvottava potti. Usean lottojärjestäjän järjestelmässä potit jäisivät todennäköisesti pienemmiksi”, Nummikoski perustelee.
Myös sukupuolten väliset erot vastauksissa selittyvät nettipeleillä, Nummikoski arvioi.
”Miehet lyövät esimerkiksi urheilusta vetoa ja pelaavat kasinoautomaatteja enemmän kuin naiset”, hän sanoo.
”Saattaa olla, että ovat tutustuneet netissä ulkomaiseen tarjontaan ja ajattelevat, että sitä voisi Suomessakin olla.”
Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Media Finland ja siihen vastasi 1 003 suomalaista 19.–24.5.
Koko kyselyn virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
