Metsälain suomiavapauksiakokeiltu varovasti
Metsälakeja ja metsäorganisaatioita on myllerretty viimeisen kolmen vuoden sisällä reilulla kädellä. Suurimman muutoksen kokivat vuosi sitten uudistettu metsälaki sekä tämän vuoden alussa voimaan astunut metsänhoitoyhdistyslaki.
Metsälainsäädännön keskeisenä tavoitteena oli lisätä metsänomistajien valinnan-vapautta metsien käsittelyssä. Sääntelyä purkamalla metsänomistajia haluttiin motivoida käyttämään metsäomaisuuttaan aktiivisemmin.
Yleisesti metsänomistajat ovat ottaneet uudistukset vastaan kiinnostuneena, vaikka suurin osa käsittelee metsiään edelleen kuten ennenkin, maa- ja metsätalousministeriöstä kerrottiin tiistaina uuden metsälain tuomia muutoksia käsittelevässä tilaisuudessa.
Suurimpia muutoksia laissa oli uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteiden poistaminen, jonka johdosta metsiä on paikoin uudistettu aiempaa nuorempana. Lain ensimmäisenä vuotena uudistuskypsiksi luokittelemattomia metsiä uudistettiin reilulla 16 600 hehtaarilla.
Metsäkeskuksen tilaston mukaan kolmannes nuorena uudistetuista aloista liittyi siihen, että metsänomistaja yhdisti eri-ikäisiä käsittelykuvioita suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
Luontaisen uudistamisen on katsonut kannattavaksi hieman aiempia vuosia useampi metsänomistaja. Menetelmä kasvatti suosiotaan muutamalla prosenttiyksiköllä tasaisesti eri puolilla Suomea.
Syynä on uudessa laissa muuttunut uudistamisvelvoite. Sen mukaan taimikon syntytavalla ei metsälain kannalta ole enää merkitystä, jos velvoite muutoin täyttyy.
Uuden lain paremmin mahdollistavaa yläharvennusta ovat käyttäneet ministeriön mukaan lähinnä sahat.
Uusi metsälaki sallii eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut, joiden on uskottu kiinnostavan erityisesti avohakkuisiin kriittisesti suhtautuvia metsänomistajia.
Ensimmäisen vuoden aikana menetelmä on herättänyt vain varovaista kiinnostusta: noin prosentti kasvatushakkuiden pinta-alasta oli pienaukko- ja poimintahakkuita.
Ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet uuden metsälain heikentävän kokonaisuutena luonnon monimuotoisuutta. Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen uskotaan yleistyessään kuitenkin lisäävän ainakin maisemallisia arvoja.
WWF:n metsäasiantuntija Annukka Valkeapää muistutti metsäammattilaisten vastuusta neuvoa metsänomistajia menetelmän käytössä. Tutkimusten mukaan metsäammattilaiset kaipaavat itsekin vielä lisää tietoa ja kokemusta eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta.
Kokonaisuutena metsälainsäädännön ripeä läpivieminen sai ministeriön tilaisuuteen osallistuneilta kiitosta. Aikana, jolloin moni lakihanke on eduskunnassa pysähtynyt, metsälain uudistus vietiin päätökseen historiallisen lyhyessä ajassa, totesi MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.
MTK:ssa uskotaan, että lakiuudistukset ovat vaikuttaneet myönteisesti koko metsäalan investointihalukkuuteen.
Mhy-lain uudistus on toivotusti lisännyt yhdistysten yhteydenpitoa metsänomistajiin, mikä toivottavasti lisää myös puun käyttöä, järjestö toivoo.
Ministeriön tekemän kartoituksen mukaan viidessä suurimmassa metsänhoitoyhdityksessä puukaupan toimeksiannot nousivat viime vuonna 10 prosenttia, korjuupalvelut lähes puolella. Myös taimikonhoito- ja nuorenmetsän kunnostustyöt lisääntyivät yhdistyksissä merkittävästi.
Huomionarvoista toki on, että metsänhoitoyhdistysten välillä on palveluntarjonnassa suurta vaihtelua.
AURA PILKAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
