Torikaupan asiantuntija moittii markkinoinnin puutetta: "Suomi on torikaupan kehitysmaa"

"Isoimmissa kaupungeissa pysyvä toripaikka voi olla liiketaloudellisesti kannattava, mutta pienemmillä paikkakunnilla se on mahdotonta ilman tehokkaampaa suunnittelua", toteaa Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ari Kallas. Kuvassa olevan Helsingin Kauppatorin yrittäjille asiakkaita riittää joka päivälle. Kuva: Juho Leskinen

Mehevistä mansikoista ja multaisista varhaisperunoista täyttyvät torit ovat kaikille tuttu näky sekä kaupungeissa että maakunnissa.

Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ari Kallas on kuitenkin huolissaan torikaupan tulevaisuudesta.

"Valtaosa toreista on kuntien ylläpitämiä. Talousvaikeuksien kanssa kamppaileville kunnille toritoiminta ei ole useinkaan ykkösprioriteetti, vaan siitä vastaa joku teknisen puolen henkilö 25. työnään."

"Istutuksista, lumitöistä ja muusta kyllä huolehditaan, mutta tärkein eli markkinointi jää puutteelliseksi", Kallas harmittelee 20 vuoden kokemuksellaan.

Hänen mielestään suurin ongelma on torikaupan paikallisuus. Kunnat päättävät vain omista toreistaan huomioimatta naapuripaikkakuntien tilannetta.

"Torikauppaa tulisi hoitaa alueellisesti maakuntatasolla. Pahimmillaan asiakkaat eivät tiedä, milloin myyjät ovat paikalla ja myyjät eivät tiedä, milloin asiakkaat ovat paikalla."

Kallas surkuttelee ristiriitaa, sillä hänen kokemuksensa mukaan erityisesti torilla myytävälle tuoreelle lähiruualle löytyy jatkuvasti kasvava kysyntä.

"Paras tapa ratkaista torien kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen olisi siirtyä alueelliseen torikiertoon", Kallas toteaa.

Tällöin kunnat voisivat sopia maakunnan sisällä viikkotorikierrosta. Näin tiedettäisiin tarkasti etukäteen, milloin torimyyjä on milläkin paikkakunnalla.

"Suomi on suoraan sanoen torikaupan kehitysmaa. Eurooppalaisessa vertailussa olemme pahnan pohjalla", hän toteaa.

Isoimmissa kaupungeissa pysyvä toripaikka voi olla liiketaloudellisesti kannattava, mutta pienemmillä paikkakunnilla se on Kallaksen mukaan mahdotonta ilman tehokkaampaa suunnittelua.

"Kaikkialla muualla Euroopassa, varsinkin Saksassa ja Hollannissa, toimitaan viikkotorimallin mukaan. Liian pienet piirit eivät toimi torikaupassa vaan täytyy luoda alueellisia ratkaisuja", Kallas vetoaa.

Hänen mukaansa torikauppiaiden keski-ikä on tällä hetkellä vaarallisen korkea, 58 vuotta.

"Useille pikkukunnille ei ole löytynyt uusia yrittäjiä. Sen sijaan yrittäjät ovat itse järjestäneet omia myyntirinkejä, jossa he kiertävät myyntiautoilla maakunnissa."

Kallas kertoo, että myyntiautot ovat alkaneet yleistyä katuruuan lisäksi myös torimyynnissä.

"Myyntikojun pystytys vie aikaa, kun taas myyntiautolla pääsee nopeasti siirtymään paikasta toiseen."

Tukkumyyjien osuus torikauppiaista on vähentynyt rajusti viime aikoina.

"Itse tehty ja itse kasvatettu ovat tämän hetken trendejä. Pientuottajien on monesti vaikea saada tuotettaan kaupan hyllylle, ja onnistuessaankin käteen jäävä siivu on aika ohut."

Kallaksen mukaan markkinoita, messuja sekä festivaaleja kiertävillä yrittäjillä menee hyvin toreihin verrattuna.

"Tapahtumamyynti ja verkkokauppa ovat yhä vahvemmin kytköksissä toisiinsa."

Yrittäjä tekee ensin tuotteensa tunnetuksi tapahtumassa, jakaa esitteitä ja saa mahdollisesti asiakkaan tilaamaan lisää tuotteita verkkokaupasta.

"Tähän ketjuun pitäisi saada kytkettyä kolmanneksi pyöräksi myös torimyynti", Kallas kannustaa.