Budjetin maatalousrahoitus huvennuthallituskaudella toiseksi eniten
Hallitus kokoontuu vajaan kahden viikon kuluttua kehysriiheen pohtimaan kautensa loppuajan menoja ja veroja – ja mahdollisesti lyömään rätinkejä tulevankin hallituksen eteen. Riihessä on määrä päättää uusista säästöistä ja veronkorotuksista.
Kuluvan vuoden talousarvio on ennen mahdollisia lisäbudjetteja 53,9 miljardia euroa. Se on 0,5 miljardia vähemmän kuin viime vuonna.
Koko hallituskaudella vuodesta 2011 talousarvio on kuitenkin kasvanut 3,5 miljardia.
Kasvua on kaikkiaan kahdeksan ministeriön pääluokassa. Eniten ovat kasvaneet sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja liikenneministeriön menot.
Neljän ministeriön pääluokkaa on hallituskauden aikana leikattu.
Työ- ja elinkeinoministeriöltä on leikattu 170, maa- ja metsätalousministeriöltä 110 opetusministeriöltä 69 ja ympäristöministeriöltä 65 miljoonaa.
Lisäksi valtionvelan korot ovat pienentyneet, vaikka velka on pysynyt ennallaan. Korkojen on laskettu tänä vuonna olevan 1,8 miljardia. Se summa riittäisi kattamaan kaksi kolmannesta maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista – ja noin 90 prosenttia, jos EU:n osuutta ei oteta huomioon.
Suhteessa eniten hallitus on leikannut ympäristöministeriöltä, lähes viidenneksen. Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa vähennys on lähes 5 prosenttia ja maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa 4 prosenttia.
Opetusministeriön pääluokan menojen vähentyminen on yksi prosentti.
Samaan aikaan valtion talousarvion kokonaissumma on kasvanut 7 prosenttia. Valtioneuvoston menojen kasvu on ollut 8 ja eduskunnan 18 prosenttia.
Euroissa mitattuna maatalouspääluokka on tänä vuonna jokseenkin saman suuruinen kuin EU-jäsenyyden alussa. Kuudesta viime vuodesta viitenä summa on kuitenkin pienentynyt.
Suhteessa koko budjettiin maatalouspääluokka on pienentynyt EU-ajan alun 7,9 prosentista tämän vuoden 4,9 prosenttiin.
Jokaista maatalouspääluokan käyttämää euroa kohti valtion muihin menoihin menee 20 euroa.
Maatalouspääluokasta maatalouden menojen osuus on yli kaksi kolmannesta. Pääluokkaan sisältyy lisäksi metsätalouden, kala-, riista ja porotalouden, vesitalouden, maanmittauksen ja hallinnon menoja.
Ennen kauden viimeisiä menopäätöksiä Kataisen sikspäkki on pitänyt valtion pussia kiinni puolta tiukemmin kuin edeltäjänsä Vanhasen–Kiviniemen porvarihallitus, ja melkein puolta tiukemmin kuin sitä edeltänyt Vanhasen punamultahallitus.
Toisaalta menot ovat nykyhallituksen aikana kasvaneet tähän mennessä melkein kolme kertaa enemmän kuin Lipposen sinipunahallituksen koko kaudella 2000-luvun alussa.
Nykyhallitus aloitti isoilla menolisäyksillä ja alkoi vasta sen jälkeen kiristää vyötä koko budjetin osalta.
Viimeisimmistä neljästä hallituksesta kolme, mukaan luettuna nykyinen, on leikannut menoja nimenomaan kolmantena vuotenaan. Sen sijaan vaalivuoden budjetit ovat ainakin neljässä edellisessä hallituksessa olleet kasvavia.
Kataisen hallitus toimisi toisin kuin edeltäjänsä, jos se leikkaa menoja myös ensi vuonna.
HEIKKI VUORELA
Euroissa
mitattuna maatalouden
pääluokka on
tänä vuonna
jokseenkin
saman suuruinen
kuin EU-jäsenyyden alussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
