Nelijalkaiset kesätyöntekijät auttavat Jussarön saarta ja sen asukkaita – katso video niiden saapumisesta

Lampaat pitävät Jussarön kasvillisuuden kurissa. Kuvan lampaat eivät ole Jussarön lampaita. Kuva: Jaana Kankaanpää

Venelastillinen lampaita saapui tänään Jussarön saarelle venekuljetusyrittäjän Jari Pohjalaisen kuljettamana.

Lampaiden omistaja on Bovik-luomutilan isäntä Sebastian Nurmi.

Nurmen mukaan lampaiden tehtävä saarella on edistää paikallisen luonnon monimuotoisuutta. Saarelle on aidattu lampaille tarkoitettuja alueita, joilla niiden on tarkoitus syömällä vähentää dominoivia valtakasveja. Näin kasvillisuus monipuolistuu.

Saaren ollessa aikoinaan laajemmin asutettuna on myös niittyjä hyödynnetty toisella tavalla kuin nykyään. Aggressiivisen heinäkasvuston harventuessa muut kasvit saavat tilaa kasvaa. Näin saaren tuolloinen olotila palautuu.

"Kasvisto monipuolistuu ja dominoivat kasvit saavat vähän turpiinsa. Siitä seuraa, että toiset saavat mahdollisuuden", Nurmi kiteyttää.

Nurmi kertoo lampaiden käyttämisen saarella olevan ympäristön kannalta äärimmäisen tärkeää työtä. Niiden vaikutus ulottuu kasvien lisäksi saaren ravintoketjuihin ja siten koko biodiversiteettiin. Luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, kuten hän asian muotoilee.

Lampaista ei Nurmen mukaan ole mitään haittaa saarelle.

"Jos niistä jotain haittaa olisi, niin ei tällaista hommaa tehtäisi."

Nurmen mukaan Bovik on Uudenmaan suurimpia ympäristönhoitajia. Tilan eläimiä on lainattu moneen kohteeseen.

Täysin helppoja kesätyöntekijöitä eivät lampaat ole, vaan niillä on omat metkunsa. Saarella vierailevat ihmiset jättävät toisinaan lammasalueiden veräjän auki kulkiessaan läpi. Tällöin lampaat saattavat käyttää tilaisuutta hyväkseen.

"Sitten seuraa mielenkiintoisia operaatioita, kun etsitään koko saaren halki niitä elukoita. Kyllä ne löytyvät, mutta se tuottaa lisää työtä."

Nurmi toivoo, että ihmiset käyttäisivät aitoja varten rakennettuja ylimenoportaita veräjien avaamisen sijaan. Karkailun lisäksi lampaista ei kuitenkaan ole ollut muuta harmia. "Suomen lammas on rauhallinen alkuperäisrotu. Ne ovat seurallisia eläimiä, vierailijat voivat päästä rapsuttelemaankin", Nurmi kehuu.

Nurmen mukaan lampaat tekevät myös terapiatyötä ihmisten kanssa. Ympäristönhoidon ohessa eläimillä on merkittävä psykososiaalinen vaikutus. Kun kaupungistuneet ihmiset kohtaavat kotieläimiä, joihin heillä ei ole muuten kontaktia, ne tuottavat heille suurta mielihyvää. Tämä näkyy Nurmen saamassa runsaassa positiivisessa palautteessa.

Lampaiden kesätyö saarella päättyy ruuan loppuessa, tavallisesti elo-syyskuussa kasvillisuuden tilasta riippuen. Sateinen kesä tuottaa niille runsaasti tekemistä, mutta kuiva sää takaa työn olevan äkkiä tehty, Nurmi kertoo.

Nurmen lammaslauman pääluku on runsas 800 uuhineen ja karitsoineen. Niiden joukosta Nurmi kertoo valitsevansa sattumanvaraisesti uuden, sopivan lauman uuteen kohteeseen. Uuden ryhmän kokoonpanon muodostamisessa ja saareen kuljettamisessa on kova työ. Lisäksi etukäteen on käytävä kunnostamassa lammasalueiden aidat mahdollisten vahinkojen jäljiltä.

Osa lampaista päätyy myöhemmin teuraaksi.

"Meidän tilalla tuotetaan hyvää luomulihaa, joka saa ympäristönhoidossa oman ainutlaatuisen makunsa. Parhaat keittiömestarit tykkäävät meidän tavarasta kovasti."