Vaikka väestö supistuisi, ei hätää! Kunnan elinvoimaa ja kiinnostavuutta voi silti lisätä – ja muistaa, että kaikki lähtee peruspalveluista

Harri Nissinen hyppäsi kuvausta varten pois kokouksesta vuonna 1907 rakennetusta Hypoteekista. Entisen Joutsan Säästöpankin tiloissa toimii nyt kahvila. Kuva: Eija Mansikkamäki

Joulukuun ensimmäisenä päivänä tiedotettiin, että Joutsa on Keski-Suomen elinvoimaisin maaseutukunta. Sepä sopii, mutta kuinka pieni muuttotappiokunta tempun teki?

"Monella tapaa", vastaa 15 vuotta Joutsaa luotsannut kunnanjohtaja Harri Nissinen. Hän on selvästi tottunut vastaamaan tähän kysymykseen, sillä litania tulee kuin pikkukunnan apteekin hyllyltä.

"Aika pitkälle on kyse kunnallisten ja kaupallisten palveluiden saatavuudesta, luonnon läheisyydestä, kulttuurista, liikuntapaikoista ja oppilaitoksista. Tulos kertoo, että työtä on tehty johdonmukaisesti."

Keski-Suomen ykkössija tuli Rambollin vertailussa, jolla mitataan alueiden elävyyttä ja kävellen saavutettavia palveluita. Joutsan erityisvahvuuksina mainittiin viheralueet ja liikuntapalvelut. Se seuloutui kolmanneksi kaikkien Suomen 187 maaseutumaisen kunnan joukosta ja sijalle 93 kaikkien Suomen 309 kunnan ja kaupungin listalla.

Johdonmukainen työ tarkoittaa, että kouluja alettiin laittaa kuntoon kymmenkunta vuotta sitten. Joutsan kirkonkylällä remontoitiin lukion vanha päärakennus, siihen tehtiin uusi siipi ja ympärille uusi taideaineiden talo sekä pienten lasten koulu.

Seuraavaksi kunnostettiin ja rakennettiin liikuntapaikat: liikuntahalli, tekonurmet, pumptrack-rata, tenniskentät ja kuntoportaat. "Hiihtopitäjähän tämä on ollut aina, ja ladut aurattu ennen kuin kadut eli tärkeysjärjestyksessä", Nissinen kertoo.

Myös Joutsan pohjoisessa taajamassa Leivonmäellä on koululla uimahalli ja kuntosali. Leivonmäki liittyi Joutsaan vuonna 2008.

"Kolmas aalto" olivat sote-rakennukset.

"Vuosi sitten valmistui uusi terveyskeskus ja perhekeskus, jossa toimii saman katon alla kaikki lapsierheiden palvelut: neuvola, sosiaalitoimi ja varhaiskasvatus. Uuden keskuskeittiön ja hammashoitolankin pohjatyöt on tehty."

Myös vanhuksille on sujuva hoitoketju.

"Sekin on aika modernia, että palveluita yhdistellään saman katon alle. Meillä siellä on sakuko-osasto eli sairaanhoitoa, kuntoutusta ja kotipalvelut."

Edes investoinnit sote-seiniin eivät hirvitä Nissistä, sillä hän luottaa palveluiden säilyvän kunnassa, vaikka päätösvalta siirtyykin uusille hyvinvointialueille.

"Eivät nämä ihmiset täältä minnekään häviä ja uskon, että saamme varmistettua palveluiden säilymisen omalla paikkakunnalla. Meitä suojelee 70 kilometrin etäisyys Jyväskylään ja väestörakenne", Nissinen kertoo.

Neljäskin remonttiaalto kohisee jo: keskustan katuja uusitaan ja viihtyisyyttä parannetaan.

Rahat uutuuksiin on saatu säästöistä, sillä veroäyri on 21, mutta tilinpäätös neljä miljoonaa euroa ylijäämäinen. "Olemme säästeliäitä."

Muun muassa Suonteen, Puulan ja Rutajärven rannalla sijaitseva pitäjä on laaja. Sinne mahtuu kansallispuistoa ja kauniita järvimaisemia, ja toisaalta kivisiä peltoja ja laskeva väestökehitys. Asukkaita on nyt 4 350 eli tuhat vähemmän kuin Nissisen aloittaessa vuonna 2005.

Kiinnostus kuntaan on kuitenkin kovaa. 2 700 kesäasukkaassa nähdään mahdollisia muuttajia, ja vaikka syntyvyys on vain 20 lasta vuodessa, päivähoitopaikat ovat täynnä ja kuntaan virtaa alle kouluikäisiä.

"Se yllättää meidät joka syksy niin kuin talvi autoilijat."

Joutsaan on tultu etätyöhön tai jopa uuden työn perässä.

"On lottovoitto, jos pieneltä paikkakunnalta löytyy kahdelle töitä. Mutta meillekin on tulossa kuntaan ICT-asiantuntija Vantaalta, ja hoitoalalla työskentelevälle puolisolle voimme luvata satavarmasti työpaikan."

Vakituisia asuntoja ostetaan vapaa-ajan käyttöön ja muutaman hehtaarin metsiä puuhapalstoiksi.

Kunta tarjoaa etätyöpistettä entisen pankin tiloissa ja ensi vuoden uutuutena rakentajalle tai ensiasunnon ostajalle rahaporkkanaa. Markkinoinnissa hyödynnetään tyytyväisten muuttajien tarinoita.

"Useimmilta tulijoilta löytyy kuitenkin joku linkki Joutsaan: syntymäpaikka, sukua tai vapaa-ajan asunto. Tänne on Helsingistä vielä siedettävä kahden tunnin mökkimatkakin, harpin reuna tyssää siihen."

Pendelöijiä tulee Jyväskylästä asti, kuten Jyväskylän entinen kehittämispäällikkö Nissinen itsekin on ollut.

Isompaa työvoimapulaa ei Joutsassa ole ollut, tosin metallimiehiä ja hoitoalan työntekijöitä tarvitaan jatkuvasti.

"Koska Joutsan yritykset ovat verrattain pieniä ja eri toimialoilta, taantumat ja koronat eivät ole merkittävästi heiluttanut kunnan taloutta."