EK kannustaasuomalaisyrityksiäAfrikkaan
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Leena Mörttinen kannustaa suomalaisyrityksiä suuntaamaan katseensa Afrikkaan eikä vain Kiinan ja Venäjän kaltaisiin suuriin talouksiin, joiden markkinoille pyrkivät kaikki muutkin.
Mörttinen muistuttaa, että Afrikassa pätee sama mikä Suomessakin tuppaa herkästi unohtumaan: talouskasvua tarvitaan, jotta sillä luodaan hyvinvointia ihmisille.
”Meillä on Afrikasta masentava kuva, mutta se on todennäköisesti väärä”, hän sanoi torstaina EK:n tiedotustilaisuudessa.
Talous kasvaa useissa Saharan eteläpuolisissa Afrikan maissa 6–10 prosentin vauhtia, vaikka muualla maailmassa mukaan lukien BRIC-maat (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) kasvu on hiipumaan päin.
Mörttisen mukaan on selvää, että Afrikassa toimiminen ei ole ulkomaisille yrityksille helppoa, koska harva maista toimii markkinataloudessa ja poliittisen vakaudenkin kanssa saattaa olla tehtävää.
Toisaalta monissa näistä maista on meneillään suuria investointihankkeita, joissa suomalaiselle insinööritaidolle ja investointivetoiselle osaamiselle on siten markkinoita.
Tämän ovat muut Pohjoismaat jo havainneet. Ruotsi ohittaa jopa Saksan tavaraviennissä Afrikan maihin. Suomi on selvästi perässä myös Tanskaa viejänä.
Tällainen kaupankäynti hyödyttäisi molempia osapuolia, kun Suomessa saataisiin vientiä ja Afrikassa talouskasvu synnyttäisi työtä, joka taas veisi yhteiskunnallista kehitystä, EK:ssa lasketaan.
Mahdollisuuksia nähdään erityisesti cleantech-alalla eli ympäristön kannalta puhtaita teknologioita hyödyntävässä liiketoiminnassa, jota on muun muassa energiantuotannossa.
Näin suomalaisyritykset voisivat osaltaan auttaa Afrikan taloutta nousuun ja samalla tukisivat niitä käyttämään uusinta kestävän kehityksen teknologiaa ja osaamista, mikä säästäisi luontoa ja helpottaisi ilmastonmuutoksen ehkäisyä.
Tilaisuudessa puhunut Naps Systemsin toimitusjohtaja Timo Rosenlöf kuitenkin varotti, että Suomi ei ole sen paremmin edelläkävijä cleantechissa kuin muutkaan EU-maat.
Aurinkosähköjärjestelmiä toimittava yritys lähti suoraan vientimarkkinoille perustamisensa jälkeen 1980-luvun alussa. Nyt se on tehnyt kauppaa kaikkiin Afrikan maihin.
”Kilpailuasetelma Afrikassa on ensisijaisesti Kiinan ja muun maailman välillä”, Rosenlöf sanoi.
Vaikka muu maailma on mittelössä isoista investoinneista selvästi häviöllä, hän kannustaa silti Mörttisen tavoin suomalaisia yrityksiä ja myös pk-yrityksiä katsomaan rohkeasti Afrikan suuntaan.
Tärkeintä on löytää paikallisia yhteistyökumppaneita.
Asiat eivät hoidu etänä eivätkä Suomesta tuodut henkilöstöresurssit korvaa paikallisia paikallisten markkinoiden hoitamisessa, hän painotti.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
