Maatalouspolitiikka vaikuttaa myös rehukauppaan
Pitkän uran HK:ssa tehnyt Matti Perkonoja on huolissaan suomalaisen sianlihantuotannon tulevaisuudesta.
”Tuotantoa on kehitetty kovasti, mutta silti mikään osa ketjusta ei ole tyytyväinen taloudelliseen tulokseensa.”
Naudanlihantuotannon hän katsoo lihalajeista olevan eniten turvassa, koska maidontuotanto antaa sille tuulensuojaa.
Siipikarjanlihan tuontipainetta estävät salmonellasäädökset, mutta sianlihaa sekoittaa maailmanlaajuinen kilpailu ja halvat tuontierät.
Perkonojan mielestä rypsiporsaan kaltaiset ideat voivat tuoda kannattavuutta sianlihan tuotantoon. ”Määrällä emme pärjää. Laatu on ainoa, millä pärjätään.”
Hän ei usko nopeisiin muutoksiin lihantuotannon kannattavuudessa.
”Politiikan muutokset voivat vaikuttaa, vaihdetaanko tuotantosuunnasta toiseen vai ei. Toivottavasti 141-ratkaisu on tasapuolinen.”
”Lihantuotannon tulevaisuudella on vaikutus myös rehukauppaan.”
Perkonoja jäi viime vuonna eläkkeelle HK Scanin toimitusjohtajan paikalta.
Raision hallituksessa hän on ollut vuodesta 2011 lähtien ja puheenjohtajana kuluvan vuoden maaliskuusta lähtien.
Perkonoja on pientilan poika Paimiosta. Maataloustyöt tulivat hänelle tutuiksi 1950–60-lukujen vaihteessa kotitilalla.
”Niistä ajoista viljely on muuttunut täysin. Maatalous oli silloin sellaista kymmenottelua, oli vähän viljanviljelyä ja vähän karjanhoitoa. Nykyisin erikoistuminen on tilojen elinehto. Viljely on muuttunut elämäntavasta yritystoiminnaksi ja tilat ovat kasvaneet ja koneellistuneet.”
Nyt sukulaisten omistama kotitila on vuokrattu naapurille.
Raisiossa Perkonoja haluaa antaa oman panoksensa kotimaisen ruuan hyväksi. ”Ruuassa Suomen on oltava omavarainen.”
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
