"Huonosti pärjääviä kuntia on liian paljon" — SDP:n kuntaministeri Paatero ajaa kuntia yhteen

Sirpa Paatero arvioi, etteivät monet kunnat pysty enää isoihin investointeihin sote-rahojen siirryttyä maakunnille. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) haluaa edistää kuntien yhdistymisiä. "Huonosti pärjääviä kuntia on liian paljon ja olisi järkevää, että liitoksia tehtäisiin."

Valtiovarainministeriössä (VM) pohditaan, voidaanko kuntaliitoksia tukea. "Pakkoliitoksia ei esitetä, mutta mahdollista porkkanaa etsitään. Voi olla, eurojen lisäksi tarvitaan muutakin apua."

Kunnat eriytyvät yhä voimakkaammin. Suomessa on viisikymmentä kuntaa, jossa syntyvyys on alle 15 lasta vuodessa ja saman verran kuntia, joissa yli kolmannes asukkaista on yli 65-vuotiaita. Valtio on pelastamassa neljää kriisikuntaa, jotka ovat Honkajoki, Kyyjärvi, Rantasalmi ja Vehmaa.

Kuntien tehtävät vähentyvät roimasti, kun maakunnat ottavat hoitaakseen sosiaali- ja terveydenhuollon (sote). "Voidaan kysyä, haluavatko ja pystyvätkö kaikki kunnat enää jatkamaan itsenäisenä sen jälkeen", Paatero sanoo. "Sekä verotulot että valtion osuudet vähenevät roimasti."

"Monien kuntien talous hiipuu niin pieneksi, että niillä on suuria vaikeuksia toteuttaa tarvittavia investointeja esimerkiksi kouluihin. Kuntien pieni tase vaikeuttaa lainansaantia."

Paatero toteaa, että muissa Pohjoismaissa on sama kehitys käynnissä. "Väki siirtyy maaseudulta kaupunkeihin. Tanska on pisimmällä, siellä ollaan kuntien vähentämisen jälkeen luopumassa jo maakunnistakin."

Paatero muistuttaa, että kunnat ovat sadan vuoden ajan menestyksellisesti tuottaneet palvelut asukkaille. Uusia tehtäviä on tulossa, mutta Paateron mielestä niitä ei ole liikaa.

Ministeri huomauttaa, että ongelmakuntia ja hyvin pärjääviä on sekä isoissa että pienissä kunnissa ja sekä kaupungeissa että maaseudulla. "Väen väheneminen ei tarkoita kunnan kurjistumista, jos elinvoimasta pidetään huolta."

Kunnat tekevät jo paljon yhteistyötä kuntayhtymissä ja isäntäkuntana. VM:ssä on työryhmä käsittelemässä kuntien tehtäviä, taloutta ja elinvoimaa. Paatero haluaa odottaa työryhmän esitystä, ennen kuin tekee esityksiä kuntien tehtävien muutoksista.

Esillä on ollut "kevytkunta", jossa esimerkiksi maakunnan keskuskaupunki velvoitettaisiin huolehtimaan pienimpien kuntien tehtävistä. Tämä vaatii kuntalakiin muutosta.

Hallitusohjelman mukaan kuntien eriytymistä aiotaan helpottaa parantamalla teiden ja valokuidun rakentamista, pitämällä kouluverkosto kunnossa ja lisäämällä alueellista yhteistyötä kuntien, valtion ja yritysten kesken sopimuksin.

Valtionosuusjärjestelmä käydään läpi, mikä on Paateron mukaan "iso, iso muutos".

Paatero haluaisi vertailla kuntien valtionosuuksia keskenään myös maakuntien sisällä eikä vain valtakunnallisesti. "Ruotsissa on jo menty tähän suuntaan."

Kunnille on luvassa ensi vuonna lisää 1,1 miljardia euroa, ja uudet tehtävät korvataan sataprosenttisesti. Leikkaukset valtionosuuksiin lopetetaan, samoin indeksijäädytys.

Monissa maakunnissa on kärsitty työvoimapulaa, muun muassa Satakunnassa ja Kainuussa. Paateron mukaan keinoja parantaa tilannetta olisi lisä- ja muuntokoulutus aikuisille, yritysten ja toisen asteen korkeakoulujen yhteistyö sekä mahdollisuus ulkomaisten kausityöläisten käyttöön esimerkiksi maatiloilla.

Hänen mielestään ely-keskuksilla tulee olla mahdollisuus päättää kausityövoimasta jatkossakin. "Silti pitää säilyttää saatavuusharkinta eli onko alalla saatavissa kotimaista työvoimaa."

EU- komissaariksi ehdolla oleva Jutta Urpilainen (sd.) varoitti Suomen talouden haavoittuvuudesta mahdollisen talouskriisin iskiessä. Paateron mukaan hallitusohjelmassa on kuitenkin joustonvaraa, jos taloustilanne heikkenee. Sen vuoksi kaikkia luvattuja päätöksiä ei käynnistetty heti.

Paatero myöntää, että 75 prosentin työllisyysaste on haasteellinen, jonka saavuttamiseksi on käytävä läpi kaikki harkittavissa olevat toimet. Paatero korostaa osatyökykyisten saamista töihin Ruotsin tapaan.

Päihdetyökoulutuksen saanut ministeri pitää huolestuttavana sitä, että alkoholin kulutus Suomessa on lähdössä kasvuun, koska saatavuutta helpotettiin. "Tätä pitää seurata tarkasti lähivuosina."