Wahlroos: Suomen toivo on nyt keskustassa – "Olemme ikävä kyllä jälkijunassa"
Rinteen hallitusohjelma ei muuta mitään, joten keskustan pitäisi nyt ymmärtää, että maakuntien elinvoima tarvitsee yrittäjyyttä eikä tulonsiirtoja.
Björn Wahlroos otti tiistaina kantaa Suomen kilpailukykyyn. Kuva keväältä, kun MT kävi haastattelemassa häntä Åminnen kartanossa Salossa. Kuva: Kari SalonenSampo-konsernin ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos puhui tiistaina Otavalla Helsingissä Kuinkas tässä näin kävi -uutuuskirjastaan ja samalla suunsa puhtaaksi Suomen tilasta.
Wahlroosin mukaan Suomen kilpailuetuja ovat olleet lähinnä halvat mutta hyvät insinööri sekä kylmä ilmasto. Jälkimmäinen on houkutellut tänne kansainvälisiä it-jättejä siksi, että konesalien jäähdytyskulut ovat pienet. Ne eivät enää riitä.
"Tuottavuus nousee investoinneilla tai mäihällä, eikä Lotossa voi aina voittaa. Olemme menettäneet täysin 10 tai 25 vuotta, Nokian menestyksestä asti", Wahlroos sanoi.
Suomi ei ymmärtänyt, että Nokian myötä meitä kohtasi satumainen onni. Kilpailukykyyn ei panostettu, toisin kuin Ruotsissa, joka investoi edelleen enemmän.
"Olemme ikävä kyllä jälkijunassa. Suomalaiset yritykset kasvavat maailmalla, mutta eivät Suomessa. Ne menevät sinne, missä kuluttajat ovat."
Wahlroos on ennen kaikkea huolissaan keskiluokan työpaikoista, joita digitalisaatio syö. Huippuosaajille ja hoito- ja palvelualalle saattaa töitä riittääkin.
Kilpailukyvystä ei ole huolehdittu, koska valta on eduskunnalla ja epädemokraattisesti toimivalla ay-liikkeellä, kun sen pitäisi olla hallituksella ja pääministerillä.
"Sipilän hallitus ei saanut paljon aikaiseksi, Kataisen ei sitäkään, Alexin en viitsi edes puhua. Eikä Rinteenkään hallitus saa, koska hallitusohjelma on rakennettu niin, että mikään ei muutu. Rakennetaan uusi kallis väliportaan hallinto eikä yksikään ay-liikkeelle vastenmielinen uudistus ei toteudu. Ehkä seuraavien vaalien alla kriisi on niin paha, että voisi syntyä jotakin muutosta", Wahlroos latasi.
Toivo kohdistuu kokoomukseen, mutta vielä enemmän keskustaan. Keskusta ei enää ole SDP:n kanssa valtaa vuoroin vaihtava valtionhoitajapuolue, jonka pitäisi miettiä jälkiensä siivoamista seuraavassa hallituksessa.
"Kolmekymppiset menevät EU:hun tai elinkeinoelämään, kuusikymppisiä odottaa "ihan kiva kalareissu".
Hän toivookin keskustan nyt ymmärtävän, ettei maakuntia pelasteta tulonsiirroilla, vaan elinvoimaa ja työpaikkoja tuo yrittäjyys, joka tarvitsee kannustimia.
Malliksi käy Ruotsin keskusta, ja Ruotsi muutenkin. Esimerkiksi kansanedustaja Juhana Vartiainen ole takinkääntäjä, vaan Suomessa on oikeistokokoomuslainen, mutta Ruotsissa demari. "Juuri sellainen demari, joka ajaa omien kannattajiensa etuja."
Se tarkoittaa työpaikkojen turvaamista. Wahlroos helpottaisi maahanmuuttajien työllistymistä ja pitäisi paperitehtaita pystyssä paikallisesti sopimalla ja työehtosopimuksista joustoilla. Jos vaalipiirien määrä kasvaisi 70:een, valta keskittyisi suurille puolueille ja selkeämmille enemmistöille.
Lue myös:
Nämä asiat Björn Wahlroos kirjaisi uuteen hallitusohjelmaan
Nalle Wahlroos: Ei työtä ilman teollisuutta eikä teollisuutta ilman joustavampia työehtoja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
