Merimetsojen pesimäkanta pieneni kuusi prosenttia edelliskesästä – merikotkien saalistus voimistui edelleen

Merimetso pesi Suomessa ensi kertaa vuonna 1996 ja se on sen jälkeen runsastunut nopeasti. Kuva: Irma Mikkola

Kesällä 2021 merimetsojen pesiä laskettiin Suomessa 24 300 kappaletta, Suomen ympäristökeskus kertoo tiedotteessaan. Pesimäkanta pieneni kuudella prosentilla edelliskesästä.

Suomenlahdella sijaitsi kolmannes merimetson pesistä, Selkämerellä neljännes, Saaristomerellä viidennes, Merenkurkussa 12 prosenttia ja Perämerellä kahdeksan prosenttia.

Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 61 kappaletta yhteensä 97 luodolla tai saarella. Yli puolet koko kannasta pesi seitsemässä suurimmassa yhdyskunnassa.

Suomen pesimäkanta on vaihdellut enää muutamalla prosentilla vuoden 2015 jälkeen.

Päijät-Hämeessä varmistettiin ensimmäiset onnistuneet sisämaan pesinnät.

Lahden Vesijärvellä havaittiin pienessä yhdyskunnassa 13 onnistunutta merimetson pesintää. Porin rannikkoalueen lintujärvelle edelliskesänä syntynyt yhdyskunta vahvistui 460 pesään.

Merikotkan saalistus voimistui edelleen heikentäen poikastuottoa suurissakin yhdyskunnissa. Tämän seurauksena merimetsoja palaa synnyinseuduilleen tulevina vuosina suhteellisesti vähemmän kuin aiemmin. Merikotkan saalistus vaikuttaa myös yhdyskuntien sijoittumiseen ja pesintätapaan: pesinnät painottuvat enenevässä määrin sisäsaaristoon ja metsäpesintöjen osuus kasvaa.

Laajimmat merikotkien aiheuttamat pesintöjen epäonnistumiset havaittiin Eurajoella, Porissa ja Uudessakaarlepyyssä. Eurajoella pesintään uskaltautui vain noin 450 pariskuntaa, mutta aloitetut pesinnät epäonnistuivat. Edelliskesänä samoissa kahdessa yhdyskunnassa oli yhteensä lähes 1 600 pesää.

Porin saaristoyhdyskunnan pesämäärä pieneni merikotkan takia kolmanneksella ja aloitetuista vajaasta 900 pesinnästä epäonnistui lähes puolet. Uudessakaarlepyyssä pesinnät onnistuivat enintään neljänneksessä reilusta 500 pesästä.

Puissa pesivien merimetsojen osuus on ollut selvässä kasvussa edelliskesästä lähtien ja kuluneena kesänä puupesien osuus oli vajaa puolet. Pinta-alat ovat kuitenkin pieniä: vähintään puolen hehtaarin kokoisilla metsävaltaisilla saarilla, joita oli 16 kappaletta Porvoosta Raumaan, kattoi pesimäala noin 28 hehtaaria. Kaikkien pesimäluotojen pienemmät puustoiset alat mukaan lukien kokonaisala jäi noin 32 hehtaariin. Koko Suomen merimetsokannan pesimäala oli yhteensä noin 75 hehtaaria.

Laittomia yhdyskuntien häirintöjä havaittiin yksittäisissä yhdyskunnissa Virolahdella, Loviisassa ja Porissa. Loviisan länsiosan saaristosta häädetyn yhdyskunnan tulkittiin siirtyneen Porvoon sisäsaaristoon, kahdelle metsäiselle saarelle, minne syntyi yli 300 pesän yhdyskunta. Lisäksi ainakin Mustasaaressa ja Loviisan itäosassa oli viitteitä häirinnöistä.

Merimetsoyhdyskuntien laskentoihin, etsintöihin ja tarkistuksiin osallistui lähes 90 henkilöä.

Lue lisää:

Julma näytelmä käynnissä: Merikotkilla pitopöydässä merimetsosaaren poikaset – katso suoraa lähetystä linkistä