Suomen Pankki: Kestävyysvaje pahenee, yli 75-vuotiaiden hoivamenot rajussa kasvussa

75–85 -vuotiaiden osuus kansasta kasvaa verrattuna 65–75 -vuotiaiden ikäryhmään eli hoivamenojen osuus kasvaa entistä kovempaa eläkkeisiin verrattuna. Kuva: Terhi Torikka

Kuva: Jukka Pasonen

Suomen Pankki ennustaa Suomen kestävyysvajeen nousevan 4,7 prosentista ensi vuonna 5,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vaje kertoo siitä, paljonko julkiset menot ovat tuloja suuremmat kansan ikääntyessä ja hoivamenojen kasvaessa.

Pankin mukaan alhaiset korot eivät tuo helpotusta taloustilanteeseen, koska aina samaan aikaan kun korot ovat alhaalla, myös talouskasvu heikentyy.

Suomen julkisen velan ennustetaan nousevan yli 68 prosenttiin bruttokansantuotteesta ensi vuonna ja sen jälkeenkin velka jatkaa kasvua.

Suomessa suuret 1940-luvulla syntyneet ikäluokat ovat jo jääneet eläkkeelle, mikä on näkynyt eläkemenojen rajuna kasvuna ja huoltosuhteen heikkenemisenä. Huoltosuhde tarkoittaa työssäkäyvien määrää verrattuna ei-työssäkäyviin.

Nyt suuret ikäluokat alkavat täyttää 75 vuotta. Lähivuosina 75–84 -vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vauhdilla. Hoivamenot alkavat nousta rajua vauhtia 75 vuoden iästä ylöspäin, mikä tarkoittaa siis julkisten menojen entistä kovempaa kasvua ja kestävyysvajeen suurenemista.

Suomen Pankki arvioi, että koronasta päästään ensi vuonna vähitellen eroon ja kotitalouksien kulutus kääntää Suomen talouden 2,2 prosentin kasvuun. Kasvu vahvistuu 2,5 prosenttiin vuonna 2022, mutta hidastuu siitä vuonna 2023.

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan julkista taloutta pitäisi pystyä parantamaan nostamalla talouskasvua, minkä vuoksi työllisyyttä täytyy nostaa. Se taas tarkoittaa sitä, että taloudenpidossa tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja.

Pankin talouskatsauksen esittäneen ennustepäällikön Meri Obstbaumin mukaan täytyy tehdä työvoiman kysyntää ja tarjontaa lisääviä ratkaisuja ja muun muassa eläkeputkea pitää uudistaa.

Yritysten investoinnit Suomeen ovat jääneet muusta euroaluetta vähäisemmiksi ja tuottavuus ei ole noussut riittävästi. Tuottavuus vaatii entistä enemmän ja tehokkaampia investointeja tutkimukseen ja kehitykseen. Samalla työllisten määrän lisäys ja siihen liittyvät rakenteelliset toimet ovat entistä tärkeämpiä, Rehn toteaa.

Inflaation vauhdittumista ei ole näkyvissä talouskasvun mataessa, vaikka Euroopan Keskuspankki pidensi arvopaperien kasvuohjelmaansa vuoden 2022 maaliskuun loppuun saakka. Rahaa työnnetään markkinoille ja valtioiden käyttöön 500 miljardia euroa lisää nykyisen 1 350 miljardin paketin lisäksi. Myös yrityksille myönnetään pankkien kautta halpaa rahoitusta jopa yhden prosentin miinuskorolla.

Euroopan keskuspankin ohjauskoron nosto ei häämötä edes horisontissa, joten kansantalouksien ja yritysten kannattaa nyt varautua uudistamaan vihreää ja digitaalista taloutta, Rehn sanoi.