Puolan Tusk vaatii Euroopalta nopeita satsauksia puolustukseen – Trumpin säikäyttämät Euroopan johtajat ovat koolla Pariisissa

Pariisissa pidetään lyhyellä varoitusajalla kokoon kutsuttu Euroopan johtajien kokous, jossa keskustellaan Euroopan turvallisuudesta ja Ukrainan tilanteesta.LEHTIKUVA / AFP.  

Puolan pääministeri Donald Tusk kertoo aikovansa patistaa tänään Pariisissa Euroopan johtajia lisäämään saman tien satsauksia Euroopan puolustukseen. Pariisissa pidetään lyhyellä varoitusajalla kokoon kutsuttu Euroopan johtajien kokous, jossa keskustellaan Euroopan turvallisuudesta ja Ukrainan tilanteesta.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin isännöimän kokouksen taustalla on eurooppalaisten järkytys siitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump avasi viime viikolla keskusteluyhteyden Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa ja sivuutti näin Ukrainan ja Euroopan maat. Ranskan presidentinkansliasta kerrotaan, että Macron puhui puhelimessa Trumpin kanssa tänään ennen kokouksen alkua.

”Emme pysty auttamaan Ukrainaa tehokkaasti, jos emme nyt heti ryhdy käytännön toimiin omien puolustuskykyjemme suhteen”, Tusk sanoi Varsovassa ennen lähtöään Pariisiin.

”Jos Eurooppa ei pysty vastaamaan Venäjän sotilaalliseen vahvuuteen, niin kuin asia tällä hetkellä on, meidän täytyy ottaa heidät kiinni heti.”

Tuskin mukaan Puolalla on oikeus puhua asiasta, koska se käyttää puolustukseen 4,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan eli paljon enemmän kuin useimmat Euroopan Nato-maat.

”Jos me eurooppalaiset emme satsaa isosti puolustukseen nyt, meidän on pakko käyttää kymmenen kertaa enemmän rahaa, jos emme onnistu estämään laajempaa sotaa.”

Tusk kuitenkin sanoi, ettei Puola aio lähettää rauhanturvaajia Ukrainaan. Rauhanturvaajien lähettämisen sijaan Puola jatkaa Ukrainan auttamista aseellisella ja rahallisella tuella.

Tuskin mukaan Puola on kuitenkin valmis tukemaan poliittisesti ja logistisesti muita maita, jotka päättävät lähettää Ukrainaan rauhanturvaajia. Ainakin Britannia ja Ruotsi ovat olleet avoimia rauhanturvaajien lähettämiselle.

Ruotsin ulkoministeri Maria Malmer Stenergard sanoi P1 Morgon -ohjelman haastattelussa, ettei Ruotsi sulje pois mahdollisuutta lähettää ruotsalaisia rauhanturvaajia Ukrainaan.

Stenergardin mukaan ensin on neuvoteltava oikeudenmukaisesta ja pysyvästä rauhasta, joka kunnioittaa kansainvälistä oikeutta ja Ukrainaa. Ennen kaikkea on tärkeä varmistaa, ettei Venäjä voi vain vetäytyä, vahvistaa joukkojaan ja hyökätä muutaman vuoden päästä Ukrainaan tai johonkin muuhun maahan.

”Kun rauha on solmittu, se pitää turvata, ja tässä työssä meidän hallituksemme ei sulje mitään vaihtoehtoja pois”, Stenergard sanoi.

Britannian pääministeri Keir Starmer puolestaan kirjoitti Telegraph-lehdessä olevansa valmis lähettämään maan rauhanturvaajia Ukrainaan. Starmerin mukaan Britannia on valmis ottamaan johtavan roolin työssä Ukrainan turvatakuiden eteen. Hänen mukaansa se tarkoittaa lisää rahallista tukea Ukrainan asevoimille ja sitä, että Britannia on tarvittaessa valmis lähettämään Ukrainaan omia joukkojaan.

Lähtiessään kohti Pariisia Starmer sanoi, että minkä tahansa Ukrainaa koskevan sopimuksen tulee johtaa kestävään ja oikeudenmukaiseen rauhaan.

”Viimeinen asia jonka haluan nähdä, on tauko taisteluissa, joka vain antaa Putinille mahdollisuuden uuteen hyökkäykseen”, Starmer sanoi.

Hallituksen tiedottaja kertoi, että Starmer matkustaa ensi viikolla Washingtoniin ja tapaa Trumpin. Kyseessä on heidän ensimmäinen tapaamisensa sen jälkeen, kun Trump viime kuussa palasi presidentiksi. Tiedottajan mukaan tapaamisen asialistalla on laaja kirjo asioita.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz puolestaan on sitä mieltä, että puhe eurooppalaisista rauhanturvaajista Ukrainassa on ennenaikaista.

Scholz sanoi Süddeutsche Zeitung -lehden mukaan, että eurooppalaisia joukkoja ei voi olla Ukrainassa, ennen kuin sotiminen siellä loppuu.

”On tärkeää ymmärtää, että olemme ikävä kyllä vielä kaukana siitä”, Scholz sanoi vaalitilaisuudessa Kasselissa.

Liittokanslerin mukaan nyt on tärkeintä varmistaa, että rauhasta ei sovita ukrainalaisten päiden yli. Scholzin mielestä rauhan aikanakin Ukrainan turvallisuuden ytimessä täytyy olla "hyvin vahva Ukrainan armeija".

Myös Espanjan mielestä rauhanturvaajista on ennenaikaista puhua.

”Tällä hetkellä ei ole rauhaa, ja tavoitteena täytyy olla sen saavuttaminen mahdollisimman pian”, sanoi Espanjan ulkoministeri Jose Manuel Albares.

”Kun puhutaan minkä tahansa joukkojen lähettämisestä, täytyy katsoa millainen tehtävä on kyseessä, kuka joukot voi muodostaa, minkä lipun alla ja millä mandaatilla.”

Tanskan hallitus aikoo lähiaikoina esitellä suunnitelman, jolla maan puolustusbudjetti kasvatetaan vastaamaan kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta, kertovat tanskalaislehdet Berlingske ja Weekendavisen.

Berlingsken mukaan lisärahoitus halutaan ottaa käyttöön jo tänä ja ensi vuonna. Weekendavisenin mukaan tarkoitus on ohjata rahaa kiireellisimpiin kohteisiin.

Lisärahoitus on Tanskan reaktio viikonlopun turvallisuuskonferenssiin Münchenissä. Konferenssissa Yhdysvallat antoi ymmärtää, ettei Yhdysvaltojen tukea eurooppalaisille liittolaisille tulee pitää automaattisena.

Unkari on arvostellut Pariisiin kokoontuvia maita. Unkarin mukaan Euroopan johtajat kokoontuvat Pariisiin aikomuksenaan estää rauhansopimuksen syntyminen Ukrainassa. Maan ulkoministeri Peter Szijjarto kommentoi asiaa maanantaina Facebookissa striimatussa lehdistötilaisuudessa.

Szijjarto kuvaili eurooppalaisia johtajia sotaa puolustaviksi, Trumpin vastaisiksi ja turhautuneiksi.

Lisäksi muun muassa Romania ja Tshekki ilmaisivat pettymyksensä siitä, että niitä ei kutsuttu kokoukseen, kertoi ranskalaislehti Le Monde.

Puolan lisäksi ei ole toista maata, joka olisi yhtä lähellä sotaa (kuin Tshekki), tshekkiläinen hallituslähde sanoi lehdelle ja tuomitsi Ranskan presidentin "ylimielisyyden".

”Millään maalla ei ole enemmän ukrainalaisia turvapaikanhakijoita asukasta kohti kuin Tshekillä”, lähde sanoi.

Ranskan presidentin kanslian mukaan kyseessä on epävirallinen tapaaminen, johon osallistuvat Saksan, Britannian, Italian, Puolan, Espanjan, Hollannin ja Tanskan valtionjohtajat. Mukana ovat myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja sotilasliitto Naton pääsihteeri Mark Rutte.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen edustaa kokouksessa Pohjoismaita ja Baltian maita.

Yhdysvaltojen uuden hallinnon Ukrainan- ja Venäjän-politiikka on herättänyt kasvavaa huolta Euroopassa.

Trumpin hallinnon edustajat aloittavat tiistaina Saudi-Arabiassa neuvottelut Venäjän kanssa sodan lopettamiseksi. Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin on tarkoitus tavata Riadissa Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio.

Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi käy Saudi-Arabiassa keskiviikkona mutta ei osallistu Yhdysvaltain ja Venäjän neuvotteluihin. Zelenskyi sanoi, ettei Ukraina aio tunnustaa mitään sopimusta, joka tehdään ilman Ukrainan osallistumista.