Ratkaisu on johtajuudessa
Nyt jos koskaan maassamme tarvittaisiin terävää johtajuutta. Valtakunnan tasolla aiemmin tehtävää hoiti presidentti, mutta valtaoikeuksien karsimisen jälkeen presidentti Koiviston aikana ja toivomuksestakin, tehtävä on myöhemmin kuulunut lähinnä valtioneuvostolle ja pääministerille.
Hyvä niin, sillä näin demokratia toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Toisaalta demokratiaa ei saisi nähdä sokeasti itsetarkoituksena. Vaikeina aikoina tarkoituksen tulisi pyhittää keinot.
Sodan jälkeen elimme maassamme aikoja, jolloin hyvällä määrätietoisella johtajuudella oli selkeä tilaus. Silloin vatuloinnille ei todellakaan ollut sijaa.
Nyt seinien taas kaatuessa päälle ja kollektiiviseen toimintatapaan verrannollisen monisäikeisen, hitaan päätöksenteon viedessä maata yhä vaikeampien ongelmien ratkaisemattomaan ytimeen, pitäisi toimia määrätietoisesti ja nopeasti.
Hyvä johtajuus mahdollistaa tämän yhdistämällä ja kokoamalla oleellisen tiedon toimenpanoon. Nyt näyttää käyneen niin että olemme jääneet makaamaan tuleen.
Hyvä johtajuus edellyttää ympäristön herkkää kuuntelua ja ymmärtämistä sekä luovuutta ja oleellisen tiedon ripeää, lainmukaista toimeenpanoa. On hyvä muistaa, ettei kaikkia voi kumartaa – mutta jos edes puolia siitä, niin ollaan oikealla tiellä.
Hyvä johtajuus vaatii uskallusta ja taitoa ottaa riskejä silloin kun sitä tarvitaan, rohkeutta asettaa itsensä peliin silloin kun asiat niin vaativat ja oman aseman menettämisenkin uhalla.
Johtajuuden kehitys täällä ei ole edennyt sitten sotavuosien. Edelleen emme osaa erottaa alikersantti Rokkien erinomaisuutta, vaan haemme valtaa edellyttäen alaisten poimivan pyöryläisiä kiviä polkujemme varteen.
Syy on paitsi taantumuksellisessa kulttuurissamme, myös ongelmissamme rekrytoida. Maallikkopäättäjät eivät kykene erottamaan jyviä akanoista – tai paremminkin eivät halua, sillä olisihan se inhottavaa, mikäli alaiset olisivat meitä päättäjiä etevämpiä.
Vertaamme itseämme usein muihin skandinaaveihin ja varsinkin naapureihimme Ruotsissa. Siellä johtamisjärjestelmät toimivat. Johtamisen paremmuus perustuu alaisten arvostamiseen, luottamiseen, kannustamiseen sekä hyvään itsetuntoon. Näissä meillä on oppimisen paikka ja varsinkin julkisella sektorilla.
Kun puhutaan rakennemuutoksesta ja sen tarpeellisuudesta, vastaus ongelman ratkaisuun on lähempänä kuin voisimme kuvitella. Oikeassa johtajuudessa.
Kari Luostarinen
Iisalmi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
