Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Suomesta tehdään nytvilliruuan vientimaata

    ”En ole mikään nationalisti, mutta ruuan suhteen olen kyllä aika patriootti.”

    Näin sanoo eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) MT:n haastattelussa samalla, kun harppoo kohti Helsingin kauppatoria.

    Torilta poimitaan viikonlopuksi kevätsipulia, raparperia ja vauvakukkakaaleja. Ministeri saa euron alennusta, jotta selviää kympillään.

    Patriotismi eli isänmaallisuus ruoka-asioissa tarkoittaa ministerille sitä, että ruuan pitää olla ensinnäkin ravitsevaa mutta mieluiten myös kotimaista, villiä, luomua ja lähiruokaa.

    ”En tykkää valmisruuista, enkä voi sietää esimerkiksi sipsejä, koska ne eivät ole mielestäni ruokaa. Mitä terveellisemmin syö, sitä energisempi olo.”

    Stubbin mukaan tällainen ruokavalio onnistuu tavallisen kaupan valikoimilla: aamupalaksi puuroa, välipalaksi hedelmä tai proteiinipatukka, lounaaksi perusmuonaa ja niin edelleen.

    Ministerinä hän vie samaa viestiä koko maailmaan.

    ”Koska Ruotsi on ominut pohjoismaisen keittiön ja luomumarkkinat ovat täynnä, me olemme omineet villin, puhtaan ja terveellisen ruuan ja käytämme sitä Suomen markkinointivälineenä.”

    Villillä ruualla hän tarkoittaa marjoja, sieniä, yrttejä ja riistaa. Siksi vienninedistämismatkoillakin kulkee usein mukana villiyrttikokki Sami Tallberg.

    Samalla nosteella pyritään myymään muutakin ja on syytäkin, sillä Suomen elintarvikeviennin tase on kehno: vientiä oli viime vuonna 1,6 miljardin euron edestä, mutta tuontia lähes kolminkertaisesti.

    Hallitus julkistaa ensi viikolla Team Finland -strategian, jossa on listattu seitsemän painopistealuetta ja viisi kohdemaata. Puhtaita teknologioita lukuunottamatta Stubb ei paljasta, mitä ne ovat.

    Vaikeita vientimaita ovat olleet erilaisten esteiden vuoksi viime aikoina USA, Kiina ja Venäjä. EU aloittaa vapaakauppaneuvottelut USA:n kanssa heinäkuussa, ja päättää neuvotteluperiaatteistaan parin viikon päästä.

    Stubb sanoo kannattavansa kaupan vapauttamista. EU ja Suomi eivät silti tule taipumaan hormonien ja geenimuuntelun avulla tuotettujen elintarvikkeiden tuontiin. Eläinten hyvinvointia aiotaan pohtia yhdessä USA:n kanssa.

    Stubbin mielestä eteläisempien tuotteiden, kuten hedelmien, kauppaa kehitysmaiden suunnasta voisi vapauttaa. Hän ei tiennyt reilujen mutta halpojen kehitysmaaruusujen kaataneen suomalaisia ruusutarhoja (MT 31.5.2013).

    Vientiponnistuksia tarvitaankin, sillä tuoreimman vertailun mukaan Suomen kilpailukyky oli pudonnut muihin Pohjoismaihin verrattuna. Stubb ei ole huolestunut, sillä ”mittareitahan on” mutta Suomi on vertailuissa ”aina kymmenen parhaan joukossa”.

    ”Mutta kilpailukykyisenä pysyminen tarkoittaa, että sopeuttamistyötä pitää jatkaa”, hän sanoo viitaten vasta alennettuun yritysveroon.

    Stubbin oma vientipanos on ollut puolensataa vienninedistämismatkaa ympäri maailman kahdessa vuodessa. Tällä viikolla hän käy 60 yrityksen kanssa Jekaterinburgissa Venäjällä.

    ”Joka matkalla on syntynyt kauppoja. Mutta ei valtiovalta ole lastenhoitaja, vaan kätilö. Yritykset myyvät omilla meriiteillään, minä toimin vain markkinointipäällikkönä.”

    Toukokuussa Tansaniasta palannut ministeri näkee erityisesti Afrikan ”valtavan kasvupotentiaalin” kauppa-alueena.

    Vientiä on tehostettu viime aikoina myös saattamalla maailmalla toimivat Suomen ulkomaanedustustot ja kulttuuri-instituutit sekä Finpron ja Tekesin-toimistot parempaan yhteistyöhön. Tässä Team Finland -verkostossa on nyt 72 toimipistettä.

    Hommassa on ollut Stubbin mukaan ”hirveän hyvää pöhinää”, kun ennen reviiritaistelua käyneet ihmiset avaavat nyt yhdessä ovia suomalaisille yrityksille. Talouden painoarvo ulkosuhteissa kasvaa.

    ”On tärkeää, että meillä on väkeä kaikissa maissa, joiden talous kasvaa nopeasti. Nämä voivat olla Finpron väkeä tai ulkoministeriön läppärilähettiläitä.”

    Läppärilähettiläillä ei olisi esimerkiksi residenssiä käytössään, vaan he voisivat työskennellä vaikka Finpron tiloissa.

    EIJA MANSIKKAMÄKI

    Avaa artikkelin PDF