Keskikokoiset tilat kiinnostavat metsän ostajia
Metsätilojen keskikoko on noin 30 hehtaaria. Keskikoko ei kuitenkaan kerro enää koko totuutta metsänomistuksesta, sillä sekä suurten että pienten metsätilojen määrä on lisääntynyt.
”Metsävähennyksen laajennus kasvattaa suuria metsätiloja. Niillä on nyt entistä parempi mahdollisuus ostaa lisää metsää”, näkee varttunut tutkija Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitoksesta.
Leppäsen mukaan ostajia kiinnostavat etenkin 20–100 hehtaarin metsätilat. Niillä metsänomistajat kasvattavat oman tilan pinta-alaa.
Metsätilojen kauppaa on rajoittanut tarjonnan niukkuus. Leppäsen mukaan kyselyissä jopa kaksi kolmesta metsänomistajasta on suhtautunut metsän myyntiin pystyjyrkän kielteisesti. He pitävät metsistään kiinni viimeiseen asti.
”Siksi myyntiin tulevat keskikokoiset ja sitä suuremmat metsätilat kiinnostavat ostajia.”
Kauppaa on käyty vilkkaasti. Viimeksi kuluneen kuuden vuoden aikana yli 200 hehtaarin metsätilojen pinta-ala on lisääntynyt noin 200 000 hehtaarilla.
Lukumäärällä mitattuna pienten, alle 10 hehtaarin tilojen määrä on kasvanut lähes parikymmenkertaisesti suurien tilojen määrään verrattuna. Tilojen metsämaan alan kasvu on kuitenkin jäänyt 24 000 hehtaariin.
”Pienten metsätilojen määrän kasvu kertoo metsätilojen pilkkomisesta. Osa metsätilan myyjistä haluaa säilyttää pienen metsäpalstan itsellään”, Leppänen sanoo.
Osa pilkkomisista selittyy esimerkiksi perikunnan sisällä käytävistä kiistoista metsän käyttöön liittyen. Voi olla, että virkistysmetsä erotetaan niiden seurauksena talousmetsästä.
Metsänomistus on siis pirstoutunut useampiin käsiin, mutta pinta-alalla mitattuna metsämaa on keskittynyt yhä suuremmille metsätiloille.
Verotusyhtymien yleistyminen on suurin muutos yksityishenkilöiden metsänomistuksessa. Yhtymien hallussa oleva metsäpinta-ala on kasvanut kuudessa vuodessa lähes 300 000 hehtaaria.
”Metsän yhteisomistus verotusyhtymän kautta sopii nykytilanteeseen. Silloin yhden metsänomistajan potti ei kasva liian suureksi”, näkee Leppänen.
Sen sijaan yhteismetsien kasvu on jäänyt hitaaksi. Niistä ei ole metsälöiden rakennemuutoksen korjaajiksi.
”Uudet yhteismetsät ovat jääneet pieniksi. Ne ovat lähinnä yksi keino hallita vallitsevaa tilannetta”, sanoo Leppänen.
Metsäntutkimuslaitoksen mukaan metsänomistajien määrä yltää 632 000 henkilöön. Heillä on omistuksessaan 346 000 vähintään kahden hehtaarin metsätilakokonaisuutta.
Keskimäärin henkilö- ja perheomistuksessa olevalla metsätilalla on 1,2 omistajaa, verotusyhtymällä 2,9 ja kuolinpesällä 4 omistajaa.
Keskimäärin metsätilojen koko on 30 hehtaaria, mutta 60 prosenttia tiloista jää alle 20 metsähehtaariin.
Vaikka yli sadan hehtaarin metsätiloja on vain viisi prosenttia, niiden osuus metsäalasta oli lähes 30 prosenttia. Suurimpia, yli tuhannen metsämaahehtaarin tilakokonaisuuksia on yksityisomistuksessa 78.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
