Suuryritysten johtajat eivät luota Suomen poliittiseen johtoon
OP:n ja Aalto-yliopiston kysely kertoo suuryritysjohtajien kasvaneesta epäluottamuksesta poliittiseen ympäristöön.
Suurin osa yritysjohtajista suhtautuu epäilevästi Suomen poliittiseen johtoon. Kuva: Markku VuorikariOP:n ja Aalto-yliopiston syyskuussa teettämä kyselytutkimus Suomen 250 suuryrityksen johtajille paljastaa myös suuryritysten näkemykset poliittiseen ympäristöön liittyvistä riskeistä.
Esimerkiksi Britannian EU-ero (Brexit) ei juurikaan ole muuttanut Suomessa toimivien suuryritysten strategisia painotuksia vaikkapa investointien kohdentamisessa. Sen sijaan väitteeseen "Suomen poliittiseen johtamiseen liittyy yrityksemme näkökulmasta epävarmuustekijöitä" kolme neljästä yritysjohtajasta vastasi "samaa mieltä".
Aalto-yliopiston puolelta nyt viidettä kertaa tehtyä laajaa suuryritystutkimusta johtanut professori Pekka Mattila arvioi vastausten kohdistuvan maan poliittiseen johtoon ja parlamentaariseen päätöksentekoon sekä sitä johtavaan valtioneuvostoon. Parin vuoden takainen suuryrityskysely osoitti vielä luottamusta Suomen poliittiseen johtamiseen.
Tutkimukseen vastanneiden yritysten ja yritysjohtajien korkea vastausprosentti kertoo Mattilan mukaan siitä, että tutkimus koetaan suuryrityksissä kiinnostavaksi ja tärkeäksi: "kuumemittariksi".
Jos luottamus poliittisen johtoon on heikentynyt, yritysrahoituksen järjestämisen yhtiöt eivät usko tuovan huolia. OP:n yritysasiakkaiden pankkipalveluista vastaava johtaja Hannu Jaatinen tulkitsee syyskuussa teetetyn kyselyn tuloksia niin, että suuryritykset luottavat rahoituksen saatavuuteen ja edulliseen korkotasoon. 89 prosenttia vastanneista uskoi, että yritysrahoituksen järjesteleminen ei tuota yritykselle ongelmia.
OP:n ja Aalto-yliopiston tutkimus tehtiin nyt viidettä kertaa. 250 Suomen suurimmasta suuryrityksestä vastasi 126 yrityksen ylimmän johdon henkilöä. Vastaukset kattavat 52,8 prosenttia Suomen 250 suurimman yrityksen tuottamasta liikevaihdosta.
Vastaajayritysten keskimääräinen liikevaihto oli 1,183 miljardia euroa ja mediaani 464 miljoonaa euroa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
