Uusien Venäjä-pakotteiden vaikutuksista ollaan epätietoisia
Arviot uusien Venäjä-pakotteiden vaikutuksista Suomeen ovat ristiriitaisia. Arvaukset vaihtelevat maltillisista arvioista miljardien eurojen haittoihin.
Teknologiateollisuus ry laskee, että Suomen vienti Venäjälle vähenee tänä vuonna miljardilla eurolla, jos kriisi pitkittyy.
Itänaapurin epävarmuus näkyy jo nyt teknologiateollisuudessa. Vienti Venäjälle väheni tammi–huhtikuussa 18 prosenttia. Vaarana on, että pakotteet leikkaavat vientiä entisestään.
”Pakotteilla voi olla merkittäviä vaikutuksia. Se tuntuu yrityksissä, jos venäläisten investointikyky vähenee”, Teknologiateollisuuden johtaja Mika Nykänen arvioi.
Hänen mukaansa suomalaisia yrityksiä haittaavat etenkin rahoitusmarkkinoiden sanktiot.
”Arvioimme, että ne vaikuttavat pienellä viiveellä mutta kaikkein tehokkaimmin.”
Sen sijaan toimialakohtaisilla pakotteilla ei nähdä olevan isoa merkitystä. Niiden vaikutukset kohdistuvat yksittäisiin yrityksiin.
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) arvioi, ettei uusilla pakotteilla ole suuria vaikutuksia Suomen kansantaloudelle. Hän kiistää, että pakotteet johtaisivat tuhansien työpaikkojen menettämiseen, mitä on julkisuudessa ennustettu.
”Epäsuorasti, Venäjän taloudellisen aktiviteetin hidastumisen kautta, myös Suomen talouteen voi toki kohdistua vaikutuksia”, Stubb kirjoittaa blogissaan.
”Suorista vaikutuksista puhutaan vasta, jos EU joutuu menemään paljon raskaampiin taloudellisiin toimiin Venäjää vastaan.”
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) näkee vaikutukset Stubbia synkempinä. Hänen mukaansa seurauksena on pahimmillaan miljardien eurojen lovi Suomen talouteen vuodessa.
”EU-maista juuri Suomella on Venäjän kanssa ylivoimaisesti eniten yhteistä rajaa. Venäjän osuus Suomen kaupasta, noin kymmenen prosenttia, on enemmän kuin yhdenkään toisen läntisen EU-maan”, Pekkarinen sanoo.
Venäjän odotetaan ryhtyvän vastatoimiin. Keskuskauppakamarin suurin huoli liittyy juuri niihin.
”Vastapakotteet voivat yhä laajemmin kohdistua myös suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin elintarvikkeista energiaan”, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori toteaa.
EU sopi tällä viikolla uusista Venäjä-pakotteista vauhdittaakseen Ukrainan tilanteen ratkaisua. Niihin sisältyy aiempaa laajempi nimilista sekä rajoitteita muun muassa pankeille, asekaupalle ja energiateollisuudelle.
EMILIA LAVONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
