Muuttotappio voi olla hyödyksi
Kuntien palvelutarpeet muuttuvat. Erikoistutkija Hannu Kydön ja tutkimusavustaja Monika Kral-Leszczynskan tutkimuksen mukaan kaupunkimaiset kunnat saivat 2000-luvulla muuttovoittoa työ- ja eläkeikäisistä, mutta menettivät lapsia ja kouluikäisiä erityisesti taajaan asuttuihin kuntiin ja myös maaseutumaisiin kuntiin.
Muuttotappio tai -voitto eivät kuitenkaan kerro muuttoliikkeen hyödyistä kunnille.
Muuttovoittajat Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu menettivät etenkin hyvätuloisia lapsiperheitä ympäristökuntiinsa.
Muuttotappiota kärsineet pienet maaseutukunnat taas saivat työttömien poismuuttajien tilalle usein työllisiä muuttajia. Tähän joukkoon kuuluvat muun muassa Utsjoki, Kolari, Sotkamo, Lapinjärvi, Nastola, Lemi, Luvia, Pyhäranta, Kannonkoski, Leppävirta ja Eurajoki.
Isoimmat hyödyt keräsivät taajaan asutut kehyskunnat. Ne saivat suhteellisesti eniten työllisiä, korkeasti koulutettuja ja lapsiperheitä ja heidän mukanaan verotuloja.
Yksittäisistä kunnista eniten kunnallisveronalaisia nettotuloja on saanut lisää Espoo. Se sai kymmenessä vuodessa noin 227 miljoonaa euroa lisää verotettavaa tuloa. Toisena tulee Kirkkonummi.
Eniten kunnallisveronalaisia tuloja menetti vuosikymmenessä Helsinki, noin 370 miljoonaa euroa.
Kydön mukaan muutto ei horjuta Helsinkiä. Kaupunkiin tulevien nuorten tulotaso 2,5-kertaistuu 10 vuodessa. Ilmiö korostuu pääkaupungissa, jonne nuoret tulevat opiskelemaan.
Toisaalta muualla opiskelleiden, vastavalmistuneiden nuorten on hankala tulla Helsinkiin asuntotilanteen takia. Kytö arvioi, että taloustaantumassa patoutunut asuntokysyntä nostaa ennestään asuntojen hintoja, kun ylämäki alkaa.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
