"Bonnissa on hyvä tekemisen meininki": Ilmastokokouksessa päätetään päästöjen ja hiilinielujen säännöistä

Kiinan uusin kasvihuonekaasuinventaario koskee vuotta 2005. Kuva on Kiinan muurilta, jossa savusumu peittää näkyvyyden. Kuva: Aimo Vainio

Saksan Bonnissa tällä ja ensi viikolla käytävä YK:n ilmastokokous on jossain määrin paperinmakuinen.

Samaan aikaan se on äärimmäisen tärkeä. Kokouksen onnistuminen mitataan sillä, miten todennäköiseltä niin sanotun sääntökirjan saaminen alkaa näyttää.

Sääntökirjalla tarkoitetaan sopimusta kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen laskentatavasta ja raportoinnista.

Kaksi vuotta sitten Pariisin ilmastokokouksessa sovittiin, että maapallon keskilämpötila saa lämmetä korkeintaan kaksi astetta esiteollisesta ajasta. Pyrkimys on vielä tiukempaan, puolentoista asteen tavoitteeseen.

Sääntökirjan lopullinen versio on tarkoitus saada aikaan vuoden kuluttua Puolan Katowicessa. Tämän vuoden kokouksessa pyritään saamaan aikaan luonnos, jonka pohjalta neuvottelut pystytään käymään loppuun.

Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoo, että Suomen ja EU:n näkökulmasta kaksi sääntökirjaan tulevaa elementtiä nousee muita tärkeämmiksi.

Ensimmäinen on niin sanottu läpinäkyvyyskehikko. Sillä tarkoitetaan, miten maiden päästövähennyksiä seurataan. Nyt vain teollisuusmaat raportoivat päästöistään säännöllisesti, kehittyvät maat harvemmin ja eri tarkkuuksilla.

”Esimerkiksi Kiinalta saatu uusin kasvihuonekaasuinventaario koski vuotta 2005, Saudi-Arabialta vuotta 2000”, Honkatukia sanoo.

Pariisin ilmastokokouksen läpimurto oli, että kaikki maat ovat samalla viivalla ja kaikilta edellytetään samanlaista seurantaa. Aiheesta on odotettavissa vääntöä Bonnissa, sillä kehittyvien maiden joukossa on sellaisia, jotka eivät ole siihen valmiita.

Toinen tärkeä asia on ilmastotoimien riittävyyden arviointi.

Pariisissa kaksi vuotta sitten sovitut päästövähennystavoitteet eivät pysäytä maapallon keskilämpötilan nousua kahteen asteeseen.

”On pohdittava, millainen on se viiden vuoden välein käytävä prosessi, jossa katsottaisiin päästökuilun suuruutta.”

Honkatukian mukaan kaikkien maiden pitäisi pystyä arvioimaan kansallisia päästövähennystoimiaan ja niiden riittävyyttä tavoitteisiin nähden.

Honkatukia kertoo, että Bonnissa on vallinnut hyvä tekemisen meininki virkamiesviikolla.

Ensi viikolla ministerit liittyvät mukaan kokoukseen. Silloin selviää, tuleeko poliittista painetta suuntaan tai toiseen.

Poliittista painetta voi syntyä esimerkiksi siitä, että puheenjohtajamaana toimii ensimmäistä kertaa pieni saarivaltio, Fidži.

Kun ilmasto lämpenee, merenpinta nousee ja Fidžin kaltaiset pienet saarivaltiot ovat vaarassa pyyhkiytyä kokonaan pois kartalta.

”Pienille saarivaltioille kaksi astetta ei riitä. Niille on elämän ja kuoleman kysymys, onnistutaanko ilmaston lämpeneminen pysäyttämään 1,5 asteeseen.”

YK-järjestelmässä kaikki päätökset tehdään konsensuksella, joten Honkatukian mukaan puheenjohtajalla on iso rooli siinä, miten päätöksiä saadaan syntymään.