Ankara kustannuskilpailusiirtää teollisuutta ulkomaille
JARI MYLLYKOSKI
HARJAVALTA (MT)
Suomi-areenan yhteydessä järjestetyn paneelikeskustelun kuumimmaksi aiheeksi nousi suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttäminen tiukkojen ympäristöasetusten sallimissa puitteissa.
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) peräänkuulutti enemmän kansainvälistä ympäristösääntelyä, jotta Suomen teollisuuden vahvuudet aina tuotantoketjun alusta jatkojalostukseen asti näkyisivät kilpailussa.
Hänen mukaansa ympäristö- ja talousajattelu kulkevat teollisuudessa nykyään yhä enemmän käsi kädessä.
Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark jakoi huolen ympäristöstä, mutta ihmetteli samalla teollisuuden hengitystilan kapenemista.
”Kokonaiskuva näyttää siltä, että toiminnan kustannukset vain kasvavat. Jos haluamme pitää Suomen kehityksestä jatkossakin huolta, tarvitsemme vahvaa johtajuutta hallitukselta ja eduskunnalta. Teollisuuden sortamisen kelkka on käännettävä.”
Sekä kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.), Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen projektijohtaja Timo Nikinmaa että Lundmark olivat yhtä mieltä siitä, että päästödirektiivit koituvat suureksi haitaksi Suomen vientiteollisuudelle. Heidän mielestään päästösäädöksien tulisi koskea yhtälailla kaikkia EU-maita.
Myös suuret saastuttajamaat Aasiaa myöten tulisi saada lain kouran alle.
”Rikkipäästöjen vähentämisen suunta on toki oikea. Ammumme kuitenkin itseämme jalkaan, jos Suomea koskevat paljon tiukemmat ja kalliimmat rajat kuin muita maita”, Lundmark totesi.
Myllykosken mukaan on tärkeää, että Suomen teollisuus on etunenässä kantamassa huolta ympäristöstä.
”Kuitenkin liian intomielinen ensimmäisen askeleen ottaminen johtaa lopulta siihen, että meiltä menee työpaikat alta ja kilpailukykymme syödään hetkellisesti.”
Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi ulkomaanmarkkinoilla Myllykoski ehdotti uudenlaisen ympäristömerkin kehittämistä.
”Suomen teollisuus ei palvele kuluttajaa tarpeeksi. Esimerkiksi kuparin tuotevalikoimasta pitäisi pystyä näkemään, paljonko kunkin tuotteen tekemisestä koituu päästöjä. Tietoinen kuluttaja valitsee nykyään kestävää kehitystä tukevan tuotteen. Suomessa luotu ympäristömerkki haastaisi muita maita toimimaan samoin.”
Nostureita valmistava Konecranes on investoinut Suomessa paljon. Viime vuosien aikana se on luonut 600 uutta työpaikkaa.
Toimitusjohtaja Lundmarkin mukaan Euroopan markkinoille vietävän tavaran kuljetuskustannukset hipovat nyt kymmentä prosenttia. Uudet säädökset nostaisivat kustannukset jopa 30–50 prosenttiin, jolloin toiminnan jatkaminen Suomessa muuttuisi tukalaksi.
Niinistön mukaan moiset laskelmat ovat inhorealistisia.
”Siirtymävaiheessa tulee lisäkustannuksia 2–3 vuodeksi, mutta sen jälkeen markkinat sopeutuvat tilanteeseen. Näin kävi autojen katalysaattoreidenkin kohdalla.”
Keskustelua virisi myös Itämeren nousseista kuljetuskustannuksista. Lundmarkin mielestä vientiteollisuus tarvitsisi uuden väylän Jäämeren kautta Aasiaan ja Amerikkaan.
”Koillisväylä toisi tehokkuutta jatkojalostustuotteiden kuljettamiseen ulkomaille. Samalla Itämeren kuormittaminen vähenisi.”
TANJA KORPELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
