Namibian presidentti muistaa, kuinka vaikeaa aikaa maan ensimmäiset vaalit olivat Ahtisaarelle – ”Hän joutui pelaamaan epätavallista välittäjän tehtävää. Mutta hän hoiti sen”
Lokakuussa 86-vuotiaana kuollut Ahtisaari oli Namibian kunniakansalainen.
Namibian presidentti Hage Geingob kuvailee, että Suomen ja Namibian suhteet ulottuvat pitkälle historiaan. Geingob saapui Suomeen presidentti Martti Ahtisaaren hautajaisiin. Kuva: LEHTIKUVA / MARKKU UHARIMaailman konfliktien ratkontaan tarvittaisiin Martti Ahtisaaren kaltaista ihmistä. Näin arvioi Namibian presidentti Hage Geingob STT:lle.
"Hän oli hyvin rauhallinen käsitellessään hyvin vakavia asioita. Tarvitsemme ihmisen, joka herättää luottamusta molemmissa osapuolissa. Hän oli hyvä siinä”, sanoo Geingob.
Geingob saapui vaimonsa kanssa Suomeen osallistumaan presidentti Ahtisaaren hautajaisiin Helsingissä. Hän antoi STT:lle haastattelun perjantaina Helsingin tuomiokirkossa järjestetyn siunaustilaisuuden jälkeen.
Lokakuussa 86-vuotiaana kuollut Ahtisaari oli Namibian kunniakansalainen. Ahtisaari muun muassa valvoi YK:n pääsihteerin erityisedustajana maan itsenäistymisprosessia 1980–1990-lukujen vaihteessa. Aiemmin Namibia kuului hallinnollisesti Etelä-Afrikalle.
Namibiassa yhtenä Ahtisaaren tehtävänä oli valvoa maan ensimmäisiä vaaleja.
"Se oli hyvin vaikeaa aikaa hänelle. Eteläafrikkalaiset odottivat hänen olevan puolueellinen Swapon (Namibian itsenäisyysliikkeen) suuntaan, ja hän joutui pelaamaan epätavallista välittäjän tehtävää. Mutta hän hoiti sen”, sanoo Geingob.
Toista kauttaan maan presidenttinä palveleva Geingob kertoo tunteneensa Ahtisaaren vuosien takaa. Geingobilla oli jo 1970-luvulla merkittäviä tehtäviä maan itsenäisyyttä ajaneessa Swapo-liikkeessä, ja hän toimi muun muassa YK:n Namibia-instituutissa samoihin aikoihin kun Ahtisaari oli YK:ssa.
"Siksi olen täällä. Minulla oli henkilökohtainen tunne, että olimme yhdessä. Hän oli tavallaan pomoni”, sanoo Geingob.
Swaposta tuli sittemmin Namibiassa poliittinen puolue, joka on itsenäisyydestä saakka pysynyt hallitusvallassa.
"Kun tulin tänne, näin Toivo-nimisen ihmisen, ja sanoin hänelle, että sinulla on namibialainen nimi.” Hage Geingob
Presidentti Geingob kuvailee, että Suomen ja Namibian suhteet ulottuvat pitkälle historiaan. Taustalla on osin suomalaisten lähetystyö maahan. Suomalaiset lähetyssaarnaajat muun muassa järjestivät Namibiassa koulutusta. Sittemmin Geingob kuvailee maiden suhteita tiiviiksi.
"Kun tulin tänne, näin Toivo-nimisen ihmisen, ja sanoin hänelle, että sinulla on namibialainen nimi”, hän sanoo.
Toisaalta Afrikan eteläosassa päivänpoliittiset asiat ovat erilaiset kuin Euroopassa. Geingobin mukaan Namibian suurin haaste on se, että maan on vaikea saada rahoitusta mikä vaikeuttaa kansalaisten taloudellista tilaa.
Vastaavasti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan näyttäytyy erilaisena Afrikan eteläosasta kuin Euroopasta. Namibia äänesti tyhjää toukokuussa 2022, kun YK antoi Venäjän hyökkäyksen tuomitsevan päätöslauselman.
Geingob sanoo, että Ukrainan sota on ensisijaisesti eurooppalainen sota, ja ulkopuolisten pitäisi hänen mukaansa pyrkiä liennyttämään konfliktia.
"Johtajat eivät kärsi, vaan tavalliset ihmiset kärsivät. Tavallisten ihmisten vuoksi sotia täytyy liennyttää”, hän sanoo.
Siksi konfliktien ratkontaan tarvitaan hänestä Ahtisaaren kaltaista ihmistä.
"Hänen kaltaisensa ovat nyt valitettavan harvassa”, toteaa Geingob.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
