Niinistö palauttaisi jalkaväkimiinat käyttöön
Puolustusministeri esittelee Marskin asepukua m/19. Maavoimien varusteet kaipaavat päivittämistä, vaikka hieman tuoreempaa on sentään tarjolla. markku vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoPuolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) uskoo jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen liittymisen olleen kallis virhe. Perussuomalaiset ei kuitenkaan onnistunut vakuuttamaan hallituskumppaneitaan sopimuksen haitallisuudesta.
”Vaikka esimerkiksi kokoomus on tehnyt puoluekokouspäätöksen, jossa se haluaa irti Ottawan sopimuksesta, ei se näissä hallitusneuvotteluissa tähän syttynyt kuin ei myöskään päähallituspuolue keskusta”, Niinistö toteaa.
Hänen mukaansa Suomessa käytetyt putki- ja sakaramiinat eivät aiheuta vastaavaa harmia siviileille kuin holtittomasti maahan kylvetyt sirotemiinat.
”Edesmennyt prinsessa Diana kävi tarkastamassa näitä alueita, missä oli kylvetty miinoja, ja tutustui rampoihin lapsiin. Siinä vaiheessa Suomessa sekaantui ymmärrys siitä, mikä tämä meidän käyttämämme miina-ase on, ja mitä kehitysmaiden sodissa on käytetty.”
Jalkaväkimiinojen suorituskykyä pyritään korvaamaan esimerkiksi pimeänäkölaitteilla ja lennokeilla. Puolustusministeriö aikoo myös selvittää, miten muissa EU-maissa tulkitaan Ottawan sopimusta.
”Onko esimerkiksi mahdollista muokata perinteisiä miinatyyppejä niin sanotusti tyhmistä älykkäiksi, eli onko aktivoitavia, nappia painamalla toimivia miinakenttiä mahdollisista, ja mihin hintaan, rakentaa.”
Julkisuuteen nousevat usein meri- ja ilmavoimien suurhankinnat. Niinistön mukaan nyt on kuitenkin tärkeimmän puolustushaaran etsikkoaika.
Hallitusohjelman maltilliset korotukset puolustusmäärärahoihin on tarkoitettu nimenomaan maavoimien materiaalihankintoihin. Tällä hetkellä puutetta on konkreettisesta taistelijan perusvarustuksesta.
”Paikataan sitä virhettä, mikä viime vaalikaudella ikävä kyllä tehtiin, ja otetaan myös muuttunut toimintaympäristö Ukrainan kriisin seurauksena huomioon”, Niinistö kertoo.
Edellisen vaalikauden säästötarpeiden sattuessa samaan aikaan puolustusvoimauudistuksen kanssa menivät puurot ja vellit sekaisin, Niinistö uskoo.
”Tällä vaalikaudella on syytä myös kriittisesti tarkastella, vastaako tämä puolustusvoimien nykyrakenne sitä tarkoitusta ja vastaako se nykyistä toimintaympäristöä”, hän huomauttaa.
Ukrainan kriisistä on opittu, että modernia sotaa käydään sen kummempia julistamatta. Tämä tuottaa ongelmia myös Suomen mittavalle reserviläisarmeijalle.
”On selvä, että kun valmiutta tehostetaan, meidän Akilleen kantapäämme on se, miten saamme liikekannallepanon suoritettua ja suojattua”, Niinistö miettii.
Vihollisen aikeet ja identiteetti ovat hämäriä niin kutsutun sodan harmaan vaiheen aikana. Tällöin korostuu myös hallinnonalojen välinen yhteistyö ja virka-apu.
”Varmasti tällainen poikkihallinnollinen yhteistyö tulee entistä tärkeämmäksi. Sisä- ja ulkoministeriö ovat avainministeriöitä tässä suhteessa. Puolustusministeri joutuu olemaan kotimaanhallinnollisesti enemmän verkottunut”, kertoo Niinistö puolustusministerin roolin kehityksestä.
Ukrainan kriisi ja puolustusvoimien kasvanut medianäkyvyys ovat tuoneet monelle sodan pelon pintaan. Niinistön mukaan yöuniaan ei kuitenkaan ole tarve turvallisuustilanteen takia menettää.
”Meillä on kuitenkin puolustus kohtuullisen hyvässä kunnossa verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan, jotka kylmän sodan päätyttyä alkoivat ajaa omaa puolustustaan alas.”
Olli Toivanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
