LUKENUT MIES Kuka kaipasi Suur-Suomea?
Suomensukuisten heimojen yhdistäminen saman lipun alle oli yhtenä teesinä, kun Suomi syksyllä 1941 hyökkäsi Itä-Karjalaan, kauas Venäjän alueelle. Mannerheimin kuuluisaa miekantuppipäiväkäskyä 10.7.1941 on pidetty lähtölaukauksena. Todellisuudessa suomalaiset olivat hyökänneet vanhan rajan yli heti heinäkuun alussa.
Nuoren polven tutkijat ovat keränneet Suur-Suomi-ajattelun tunnusmerkkejä vuosikymmenten takaa kirjaan Luvattu maa. Aika hurjia puheita ja etenkin runoja silloin oli, eikä kaikki jäänyt puheeksi. Mutta kuinka moni loruihin uskoi?
Tämäkään kirja ei pysty kertomaan kauan sitten unhoon painetun aatteen todellista painoa jatkosodassa. Historiatieteen ja sosiologian keinoin ilmiö pystytään kartoittamaan ja kuvailemaan, mutta mikä on jalon aatteen merkitys arkisessa sodankäynnissä?
Heikki Asunnan runot olivat kyllä sinimustia ja Pallen viisut reippaita, mutta valtaosalla sotureista taisi olla arkisempia motiiveja. Tutkijat tuntuvat tempautuvan kovin helposti lähteiden kiehtovaan imuun. Viileä tieteellinen analyysi unohtuu.
Tavallaan tutkijat tunnustavat lähtöteesinsä heiveröiseksi. Useimmat kertoilevat jatkosodan menosta niitä näitä laveasti. Toisaalta tohtori Oula Silvennoisen kuvaa tuoreesti sodanjälkeistä äkkikäännöstä samoin kuin natsiyhteistyön pesemistä pois virallisesta historiankirjoituksesta.
Aivan hyvin joku tekijöistä olisi voinut etsiä Suur-Suomi-ajattelun jälkiä nykypolitiikasta. Mitä muuta oli esim. ex-ministeri Heidi Hautalan (vihr.) taannoinen parku ns. suomensukuisten kansansirpaleiden kohtaloista Venäjällä?
PEKKA ALAROTU
Luvattu maa.
Suur-Suomen unelma ja unohdus. Toimittaneet Sari Näre
ja Jenni Kirves. 407 sivua.
Johnny Kniga.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
