Sanomalehtipaperin raaka-aineviikossa metsästä tehtaaseen
Kuitupuu otetaan seitsemän sentin läpimittaan asti, metsäneuvoja Juha Pitko (oik.)selvittää Tuula Sivénille. Taustalla Tommi Kauppinen kaataa kuusia monitoimikoneella. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoJÄMSÄ (MT)
Monitoimikoneen kuljettaja Tommi Kauppinen kaataa perikunnan metsää Jämsän eteläosissa. Reilun kolmen hehtaarin avohakkuualalta kuuset on kaadettu 2–3 päivässä. Männyt ja koivut kaadetaan myöhemmin.
Puunkorjuu pantiin alulle Vapunpäivän jälkeen, kun Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Juha Pitko lähetti tarjouspyynnöt leimikosta. Sitä ennen hän oli käynyt rajaamassa leimikon perikunnan edustajan Tuula Sivénin kanssa.
”Leimikkoon tuli kuusi ostotarjousta, joista puolet oli varsin tasaväkisiä”, Pitko kertoo.
Parhaan tarjouksen teki Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu. Se välittää tukit kolmelle sahalle, kuusikuitupuun UPM:n Kaipolan tehtaalle. Koivu- ja mäntykuitupuulle on useita osoitteita. Hakkuutähteet menevät energiaksi, kannot jäävät maahan.
Leimikon hakkuu alkoi viime viikon maanantaina. Tämän jutun ilmestyessä kuusikuitupuut ovat jo vähintään UPM:n Kaipolan tehtaan varastokentällä, kenties jo paperinvalmistusprosessissa.
Kaadettavat puut ovat syntyneet 115–120 vuotta sitten, Pitko laski järeimmän kuusen kantoleikkeestä.
Leimikossa on puuta paljon, yli 300 kuutiota hehtaarilla. Tukkisaanto on noin 80 prosenttia kaikesta puusta.
Kun tässä hakkuussa pystyyn jääneet koivut ja männyt on kaadettu ja ajettu hakkuutäteineen pois, alueelle tulee muokkauskone vielä tänä syksynä. Ensi keväänä alueelle istutetaan uudet taimet.
Sivén lupaa istuttaa taimet suvun voimin. Urakka on nyt paljon lievempi kuin edellisen avohakkuun jäljiltä.
Ennen pinta-alaverotuksen muuttumista myyntiveroksi hakattiin nykyisen leimikon viereen 18 hehtaarin aukko. Siihen taimien istuttaminen kesti monta viikkoa, hakkuutähteet hidastivat työtä.
Nyt istutusalalla on liki parimetrinen taimikko, jota ahdistaa lehtipuuvesakko. Pitkon mukaan lehtipuut on jo kiire raivata pois. Ellei maanomistaja ehdi tai jaksa sitä tehdä, metsänhoitoyhdistys auttaa.
”Kolmen ja kuuden väliin tähtään”, hakkuukoneen kuljettaja Kauppinen vastaa kysymykseen, moneltako hän aloittaa työt. Helteellä moton ohjaamossa tarkenee vallankin aukkohakkuussa.
Vieremällä syntynyt Kauppinen asuu nykyisin Korpilahdella ja ajaa PH Forest Oy:n hakkuukonetta. Monitoimikone kuluttaa polttoainetta keskimäärin 15 litraa tunnissa. Vuosimallin 2010 Ponsse Ergoon on kertynyt jo 8 000 käyttötuntia.
Kauppisen työmaat ovat pääosin Korpilahdella ja Muuramessa, välillä Jämsässäkin. Metsäkonealalle mies lähti heti peruskoulun jälkeen.
Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen korjuuvastaava Taija Huuskonen kertoo, että yhdistyksen savotoilla työskentelee nyt viisi koneketjua.
”Talvisin kaikilla on töitä liikaa, kesällä mietitään, mitä teetetään”. Kesällä sahoilla on seisokkeja eikä pehmeimmille paikoille ole koneilla menemistä.
Energiapuun eli karsitun rangan korjuussa riittää töitä koneille ja miehille myös kesällä. Suurimman osan yhdistyksen välittämästä energiapuusta polttaa Jyväskylän Energia Oy.
REIJO VESTERINEN
Tämän
jutun ilmestyessä kuusikuitupuut ovat jo vähintään UPM:n Kaipolan tehtaan varasto-
kentällä, kenties jo paperinvalmistusprosessissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
