Vaikuttavuutta arvioitava paremmin, mutta "jos Sitra tekisi vain sellaista, jonka voi tarkasti mitata, emme tekisi oikeita asioita"

Mikko Kosonen pitää kiertotalouteen siirtymistä viime vuosien merkittävimpänä onnistumisena niissä aiheissa, joiden kanssa Sitra on työskennellyt. Ratkaisevaa on, että maaseudun elinkeinoissa mutta myös koko yhteiskunnassa maatalous ja metsä nähdään ilmastonmuutoksen vastaisen työn vahvana alustana. ”Uskon, että siinä edetään.” Kuva: Jaana Kankaanpää

Sitraa on kautta aikain arvosteltu. Yliasiamiehenä 12 vuotta toiminut Mikko Kosonen toteaa, että tältä osin julkisoikeudellisella rahastolla on jatkuva todistustaakka.

”Meidän pitääkin osoittaa, että rahankäyttö on perusteltua. Toiminnastamme liikkuu kaikenlaista huhua, ja pitää kyetä avaamaan läpinäkyvästi toiminta ja sen kulut.”

Kolme vuotta sitten Sitra määriteltiin julkisuuslain mukaiseksi toimijaksi. Samaan aikaan yhä enemmän julkisia yhtiöitä yritetään siirtää julkisuuslain ulottumattomiin, vaikka ne saavat rahoitusta vero­varoista.

Sitra toimii vuosittaisella reilun 30 miljoonan euron budjetilla, joka syntyy sen taustalla olevien pääomien sijoitustuotoista – ei siis valtion budjettivaroista.

Elokuussa ilmestynyt, ulkopuolisten tekemä arviointi antaa kritiikkiä toimintatavoista. ”Sitran tulee enemmän korostaa tehokkuutta ja kustannustietoisuutta omassa toiminnassaan... Sitra ei riittävästi osallista, ja sitä kautta sitouta sidosryhmiä uusien toimintojen valmisteluun”. Muun muassa näin todetaan yhteenvedossa.

Sen sijaan varainhoitoon ei kohdistu muutettavaa.

Ex-komissaari Jyrki Kataiselle ruorin vuodenvaihteessa luovuttava Kosonen pitää alkusyksyllä ilmestynyttä, kolmen riippumattoman ja kokeneen arvioijan raporttia tärkeänä pohjana toiminnan kehittämiseen.

Sitran tehtävä on Kososen sanoin ottaa riskiä niin julkisten kuin yksityisten toimijoiden puolesta.

Kaikkein haastavinta on osoittaa toiminnan vaikuttavuutta, koska siihen liittyvät niin monet muutkin yhteiskunnan muutokset ja tekijät kuin Sitra itse.

Silti Kosonen on ehdottomasti sitä mieltä, että niin Sitralla kuin julkisella sektorilla ylipäätään on petrattavaa tulostensa mittaamisessa.

”Julkinen sektorihan katsoo vain panoksia ja tuotoksia. Esimerkiksi millainen tervey­denhuollon tietojärjestelmä on saatu aikaan ja paljonko sitä käytetään.”

Vaikuttavuutta olisi tarkastella, parantuuko kansalaisten hyvinvointi ja syntyykö järjestelmän ansiosta myös uutta, terveyttä edistävää liike- tai vapaaehtoistoimintaa. Vaikeutena on, että muutos syntyy usein vasta viiden–kymmenen vuoden viiveellä.

Yliopistoilla seurataan tiukasti, montako maisterin ja tohtorin tutkintoa suoritetaan. ”Mutta kukaan ei arvioi, millaista osaamista syntyy ja miten hyödyllistä se on yrityksissä ja muilla työpaikoilla.”

Arviointiraportissa vaikuttavuudesta todetaan näin:

”Sitran tulee jalkauttaa systemaattisemmin vaikuttavuustavoitteensa projekteihin ja myös selkeämmin viestiä tavoitteistaan ja niihin liittyvistä valinnoista ja vaikutuksista.”

Kosonen muistuttaa, että vain vakiintuneelle toiminnalle on valmiit mittarit.

”Jos siis Sitra tekisi vain niitä asioita, jotka voi yksiselitteisesti mitata, emme tekisi oikeita asioita. Tulevaisuustyöhön kuuluu väkisin sen osa, että olemme koko ajan altavastaaja.”

Tulevaisuusohjelmissa ja kokeiluissa on siis ratkaisevaa yrittäminen ja se, opitaanko myös matkalle osuvista erehdyksistä.

Eduskunta vakuutti omassa arvioinnissaan alkuvuodesta luottoa Sitralle, kunhan tietyt hallintoon liittyvät muutokset toteutetaan.

Kosonen peräänkuuluuttaa myös kansalaisilta luottoa Sitran tekemisiin. ”Joku osa tekemisistä voi olla jälkikäteen arvioituna höttöäkin eli että epäonnistutaan. Kaikki ei voi olla supertehokasta ja osua heti kerralla oikeaan.”

Sitran agenda on lähtökohtaisesti rakentunut edistämään avointa kansanvaltaa ja taloutta.

Mikko Kosonen näkee huolestuttavimpana kansan jakautumisen.

”Se, että yritetään vaientaa tai poissulkea joukko, joka on yli 20 prosenttia kansasta, se ei ole missään määrin kansanvaltaa”, hän sanoo viitaten perussuomalaisten kannatukseen.

”Kun samat tahot puhuvat kansanvallan puolesta, onhan siinä ristiriita.”

Toisaalta perussuomalaiset ratsastavat maahanmuutolla ja ilmastonmuutoksella, jotka ovat kumpikin ratkaisevia kehityskulkuja, joita ei voida siivuuttaa. ”Rakentavan keskusteluyhteyden löytäminen vaatii aina aikamoista taitoa. Politiikka on kompromissien taidetta.”

”Kansan jakautumiseen kytkeytyy koko länsimaisen demokratian kriisi. Sitä ei saa missään muodossa tapahtua”, Kosonen tähdentää.

Varoittavana hän näkee etenkin Britannian tilanteen, jossa jopa perheitä on repeytynyt brexitin vuoksi.

Mikko Kosonen pitää kummallisena kritiikkiä, ettei nuori polvi olisi kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Samaan aikaan ilmastolakko on saanut tuhansia koululaisia Suomessakin osoittamaan mieltään.

”Kyllä nuoria kiinnostaa. He eivät vain löydä kotia puolueista. Maailma on muuttunut, mutta puolueet eivät.”

Kososen mukaan on huikean iso haaste siinä, onnistuvatko vanhat puoleet uudiustumaan vai tuleeko uusia liikkeitä, jotka saavat ihmiset osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon.

Suurten haasteiden keskellä tulevaisuuden usko on tärkeää. Jos ahdistus ja luovuttamisen mieliala vievät yksilöiltä toivon, ei kansakunnillakaan ole mahdollisuutta toimia.

”Taiteiden ja kulttuurin merkityksestä olisi ehkä pitänyt minunkin aikana puhua enemmän Sitrassa. Harva tekee päätöksiä pelkän tiedon varassa”, Mikko Kosonen pohtii.

Reilu sata vuotta sitten suuret taiteilijat olivat keskeisiä moottoreita Suomen itsenäistyessä ja yhteiskunnan muuttuessa. Nyt Huuhkajien menestys on yksi esimerkki myönteisestä, massoja liikuttavasta voimasta.

”Kun ihmiset innostuvat, he lähtevät mukaan. Kun Sitran tehtävä on parantaa Suomen uudistumiskykyä, se ei onnistu ilman, että ihmiset unelmoivat ja uskovat parempaan tulevaisuuteen.”

Lue lisää:

Sitran pääomista 100 miljoonaa yliopistoille, Sitra-lain muutos muokkaa hallintoa

Sitrassa katsottu Suomea 50 vuoden ajan: Koulutus on pienen maan elinehto

• Oikealla uralla
• *kiertotalouteen siirtyminen etenee, joskin ilmastonmuutostyö pakottaa tiukentamaan tahtia.
• "Kitkutellen"
• *sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat kitkutellen, joskin kansalaisten luottamus poliittiseen päätöksentekokykyyn on horjunut pahasti.
• Suurimmat ongelmat
• *kansan jakautuminen: eriarvoisuus kasvaa ja sisäistä luottamusta syövät äärevät mielipiteet ja vihapuhe.
• *puolueiden haluttomuus uudistua jatkuu, johon nuorten liikehdintä ehkä tuo tarvittavaa potkua.
• *työmarkkinajärjestelmän jäykkyys suhteessa työn muuttumiseen syö pohjaa niin kokonaistaloudelta kuin yksilöiden elämänhallinnalta.
• Käyttämätön mahdollisuus
• *Kuinka saada taide ja kulttuuri mukaan lukien urheilu tukemaan yhteiskunnan uudistumista ihmisiä innostavana voimana? Tähän Sitra alkaa panostaa alkuvuodesta.