Etelä-Korean Soul haluaa aurinkoiset kasvot

Soulin kaduilla aurinkopaneelit tulevat tutuiksi. Niitä on talojen ja kioskien katoilla, parvekkeilla ja bussipysäkeillä. Katja Lamminen Kuva: Viestilehtien arkisto

Soul, Etelä-Korea (MT)

Kymmenen miljoonan asukkaan Soulissa vilisee ihmisiä kuin muurahaisia. Aamupäivällä mustien hiuspehkojen virta vie toimistorakennuksiin ja metroasemille seisahtuen toisinaan liikennevaloihin ja katukioskeille. Juuri näihin solmukohtiin on asetettu aurinkopaneeleja, jotta ne tulisivat tutuiksi ihmisten arjessa.

Pieni paneeli kiiltelee sekä läheisen bussipysäkin että kioskin katolla. Sinertävää pintaa pilkahtelee myös kaupungintalon katolla, stadioneilla, juna-asemilla, kouluissa ja asuintaloissa.

Kukin yksittäinen kenno kantaa kortensa kekoon kohti suurempaa tavoitetta. Vuonna 2020 Soul aikoo tuottaa 200 megawattia aurinkoenergiaa.

Samalla kaupungin energiaomavaraisuus nousee nykyisestä neljästä prosentista viidennekseen.

Ilmastoystävällisen pormestarin Park Won-soonin johdolla Soul on jo onnistunut korvaamaan yhden ydinvoimalan tuotantomäärän uusiutuvalla energialla. Keskeinen rooli urakassa on myös energiansäästöllä.

Kaikkein pienimpiä aurinkopaneeleja asennetaan kerrostalojen parvekkeille. Kaupunki maksaa puolet noin 600 euron hankinnasta.

Asiantuntija Park Gyoung Suk Soulin kaupungin ilmasto- ja energiayksiköstä kertoo, että kotitalojen parvekkeille ja katoille on asennettu tähän mennessä noin 5 500 paneelia. Tavoitteena on asentaa niitä 40 000 vuoteen 2018 mennessä.

Siten kotitalouksien käyttämä fossiilinen energia vähenee noin 10 megawattia vuodessa. Määrä vastaa noin puolta Suomen aurinkovoiman tuotantokapasiteetista.

Valtaosa Soulin energiaremontista toteutetaan julkisella puolella ja helpottamalla yritysten investointeja. Kaupunki tarjoaa maata ja halpaa lainaa aurinkoinvestoinneille sekä maksaa syöttötariffia uusiutuvalle energialle.

Porkkanan ohella heilutetaan myös keppiä. Uusilla rakennuksilla on velvoite kattaa ainakin kymmenes energiankulutuksestaan uusiutuvalla energialla.

Viime vuoteen mennessä Souliin oli noussut aurinkovoimaa yli 70 megawatin edestä. Park Gyoung Sukin mielestä toteutus etenee hyvällä vauhdilla. Hiilenpoltto on jo vähentynyt, minkä huomaa hengitysilman raikastumisena.

Asennettavat aurinkopaneelit ovat kotimaista tekniikkaa, joten Etelä-Korean talous hyötyy energiaremontista kaikin tavoin.

Soul on julistanut aurinkovoimalat kaupunkilaisten yhteiseksi omaisuudeksi. Tuottoa kerätään asukkaita hyödyttävään rahastoon.

Tuulivoimaa Soulissa ei juuri ole, koska vuorten ympäröimässä laaksossa tuulee harvoin.

Ponnistelujensa ansiosta Soul voitti tänä vuonna ympäristöjärjestö WWF:n Earth Hour City Challenge -kilpailun, jossa palkitaan ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöitä.

Asiantuntija Yoonjin Cho kaupungin ilmastonmuutosyksiköstä kertoo, että Soulin näyttämä esimerkki leviää Etelä-Korean muihin kaupunkeihin.

Ainakin parikymmentä paikallishallintoa on lähtenyt pääkaupungin viitoittamalle, aurinkoisemmalle polulle.

Pariisin ilmastokokousta silmälläpitäen Etelä-Korea on luvannut vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 37 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna tilanteeseen, jossa minkäänlaisia leikkauksia ei tehtäisi.

Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n arvion mukaan Etelä-Korean tavoite ei ole riittävän kunnianhimoinen verrattuna muiden vauraiden maiden lupauksiin.

KATJA LAMMINEN

Avaa artikkelin PDF