Enemmistö kannattaakilpailulain täsmentämistä
Kilpailulain määritelmä merkityksellisestä markkina-alueesta on maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenten mielestä aivan liian kapea, osoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kysely valiokunnan varsinaisille jäsenille.
Valiokunnan puheenjohtajan Jari Lepän (kesk.) mukaan markkinat ovat muuttuneet rajusti siitä, kun nykyiset kilpailulain tulkinnat on tehty. Elintarvikesektorin markkina-alueeksi on saatava koko Eurooppa tai EU.
”Nykyisillä tulkinnoilla kotimaisen tuotannon kilpailukyky rapautuu ja viljelijän talousahdinko syvenee. Tämä kierre on saatava poikki”, hän perustelee.
MT kartoitti, mitä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen pitäisi arvioida, kun se selvittää kilpailulainsäädännön muutostarpeita.
17 jäsenestä markkina-alueen uudelleenmäärittelyn kannalle asettui kymmenen.
Keskustalaiset kansanedustajat Leppä, Anne Kalmari, Eerikki Viljanen ja Lasse Hautala ovat selkeästi sitä mieltä, että poliitikkojen pitää puuttua lain sisältöön, mikäli viranomaisten tulkinta markkina-alueesta ei muutu.
Pertti Hakasen (kesk.) mielestä kotimaisella lainsäädännöllä ei tule heikentää kannattavuutta verrattuna eurooppalaiseen tuotantoon. Samaa mieltä on myös valiokunnan jäsen, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen.
”On hölmöä, jos teemme omasta tuotannostamme kilpailukyvyttömän sillä, ettei oikea käsi tiedä mitä vasen tekee.”
Kokoomuksen Markku Eestilä sanoo, että ”Suomessa ei pidä tulkita EU:n kilpailusäädöksiä liian tiukasti, sillä markkina-alue on aina koko EU”.
Kari Kulmalan (ps.) mielestä kilpailulaki estää suomalaisten lihatalojen yhteistyön. ”Suomalaiselle ruuantuotannolle pitää antaa mahdollisuus tehdä yhteistyötä keskenään.”
Mats Nylund (r.) arvioi, että nykyinen lainsäädäntö ei auta elintarvikeketjun heikointa lenkkiä ollenkaan. ”Se estää viljelijöiden yhteistyön ja rankaisee kotimaisia osuuskuntia, kuten Valiota.”
Peter Östmanin (kd.) mielestä EU:n maatalouspolitiikkaa sovellettaessa Suomen on aktiivisesti käytettävä mahdollisuuksiaan tukea suomalaista maataloutta.
Vastanneista neljä arvioi, että politiikkojen on muutettava lakia pelkästään niin, että lähiruokaa voitaisiin suosia entistä enemmän. Kaksi vastanneista ei kannata minkäänlaisia muutoksia. Yksi jätti vastaamatta MT:n kyselyyn.
Harry Wallinin (sd.), Reijo Hongiston (ps.) ja Jari Myllykosken (vas.) mielestä kilpailulainsäädännön asettavia kriteerejä pitäisi muokata, jotta kotimaisen lähiruuan suosiminen olisi mahdollista.
Hanna Halmeenpään (vihr.) mielestä jo voimassa olevan kilpailulainsäädännön puitteissa julkisissa ruokapalveluissa voitaisiin edistää kotimaisen lähiruuan käyttöä.
Tytti Tuppuraisen (sd.) mielestä osuustoiminta on menestynyt markkinaehtoisesti ilman suosiollisiksi räätälöityjä kilpailusäädöksiä.
”Jatketaan markkinaehtoisella tiellä ja muistetaan, että tuottajien kannalta kansainvälisten elintarvikeyritysten läsnäolo on lähtökohtaisesti hyvä asia.”
Susanna Koski (kok.) edistäisi kilpailua ja luopuisi vähittäiskaupan bonuskorttijärjestelmästä.
Janne Impiö
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
