Lomittajille uusi nokkamies
Syyskokouksessa Kajaanissa äänestetään maatalouslomittajien yhdistykselle uusi puheenjohtaja. Ehdolle on asettunut kaksi palkittua lomittajaa.
Maatalouslomittaja Jarno Brandt, 41, Keuruulta valittiin vuoden lomittajaksi tänä kesänä Joensuussa.
”No ei tuo lomittajakisan voitto huono asia ole puheenjohtajuutta ajatellen, mutta tuskin se paljon auttaakaan”, Brandt tuumii.
Maatalouslomittaja Ismo Hoskari, 53, Alavudelta kruunattiin maan parhaaksi lomittajaksi vuonna 2000.
”Olen motivoitunut puheenjohtajan tehtävään”, hän vakuuttaa.
Puheenjohtajakisaa voin ilmoittautua vielä syyskokouksessa paikan päällä. Tiettävästi muutama miettiikin ehdokkuutta.
Yksi heistä on huhun mukaan mustana hevosena kisaan lähtevä muhoslainen maatalouslomittaja Ari Ruokangas.
”Melko varmasti asetun ehdolle”, ehdokas myöntää.
Hän aikoo perustaa ehdokkuutensa yllätykseen ja Kajaanin lähiseutujen tukeen. Esittelypuhe on jo valmiina.
Maatalouslomittajille uuden puheenjohtajan äänestää syyskokouksessa reilut sata yhdistyksen jäsentä.
Maatalouslomituksessa odottavat lähitulevaisuudessa isot haasteet. Järjestelmästä pitää hallitusohjelman mukaisesti säästää 20 miljoonaa euroa. Toimeenpanoonkin haetaan uutta mallia.
Ehdokas Hoskari kannattaa viranomaisten järjestämiä lomituksia, joko elykeskuksia tai aluehallintovirastoja. Näin lomituspalvelujen henkilöstö ja ammattitaito miehen mielestä säilyisivät.
”Nyt tarvitaan poliittisia päätöksiä löytää oikea viranomainen palvelun järjestäjäksi”, hän sanoo.
Toinen vaihtoehto ovat lomituspalveluyritykset. Niiden rinnalle on väläytelty palveluseteleitä, joilla lomituspalveluita voisi ostaa tuettuna.
Malli ei Hoskarin mielestä takaa tasapuolisuutta, sillä palvelun tarjontaan saattaisi syntyä maantieteellisiä aukkopaikkoja.
EU vaatii kuntia yhtiöittämään lomituspalvelunsa, mutta tähän niillä on vähän haluja. Malli lisäisi alalle kilpailua.
”Lomitus ei toivottavasti mene täysin yksityiselle puolelle. Kuka hoitaa sen kauimmaisen tai huonoimman paikan?”, Brandt kysyy.
Katkonaiset työajat ovat Brandtista ongelma lomittajille. Hänen mielestään jokaiselle tilalle pitäisi saada täysi työaika maksullisella lomituksella vaikka päivää keskeltä täydentäen.
Hoskari sanoo lomituksia lyötävän nyt kolmelta suunnalta. Lomansaajat vähenevät ja lomittajilta siksi työt. Suunnitellut pakkolait leikkaisivat sunnuntailisiä ja lomia lomittajilta.
”Uusi laki leikkaa monelta kohtaa lomittajien ansioita. Kovia kärsijöitä ovat toki viljelijätkin”, Hoskari sanoo. Hän odottaa ministeriöltä uusia laskelmia.
Lomitukset maksavat 40 miljoonaa vähemmän nyt kuin vuonna 2012.
Vuonna 2011 niistä piti säästää viisi miljoonaa, mutta hallituksen toimilla niistä säästettiinkin 14,6 miljoonaa.
Hoskari on lomittanut Alavuden seudulla 30 vuotta. Hän istuu toimihenkilöliitto Jytyn liittohallituksessa ja on sitä ennen ollut kolme kautta liittovaltuustossa.
Brandt on lomittajayhdistyksen hallituksessa jäsenen. Luottamusmiehen uraa on takana kymmenen vuotta. Lomittajan työt Brandt aloitti 25 vuotta sitten.
Juhani Viitala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
