Fortumin Tapio Kuula siirtäisi energiavaltaa EU:lle
Sähköyhtiöiden investoinnit hyytyvät ja kivihiili palaa. EU-maiden kansalliset säännöt vihreän energian lisäämiseksi sotkevat Euroopan sähkömarkkinat.
Tällaiset ovat Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuulan mukaan nykyisen huonon energiapolitiikan seuraukset.
Kuula kannattaa mahdollisimman laajaa koko Eurooppaan levittäytyvää sähkömarkkina-aluetta. Se syntyisi purkamalla kansallisia tukia, kuten takuuhintoja, ja rakentamalla maiden rajoja ylittäviä siirtoverkkoja.
”Kansallista energiamarkkinoita kehittävää säädäntövaltaa pitäisi siirtää EU:n suuntaan. Voimakastahtoiselle energiakomissaarille olisi käyttöä”, Kuula tuumaa.
Kuula kaipaa laajempaa ajattelua koska olisi kaikille huomattavasti edullisempaa, jos sähkön toimitusvarmuus hoidetaan EU-tasolla, kuin jos jokainen maa järjestää sen erikseen.
Nykypolitiikasta seuraa myös, että sähkön tukkuhinta on niin alhainen, että yhtiöiden ei kannata investoida uuteen teknologiaan. Silti samalla sähkön hinta kuluttajalle on korkea.
”Hiilidioksidipäästön hinta ei ole ympäristölähtökohdista katsoen oikea. Käytännössä lähes uusia kaasulaitoksia on suljettu ja kivihiilen käyttö on lisääntynyt.”
Oppia voisi ottaa Pohjoismaiden yhteisistä energiamarkkinoista. Kuulan mukaan kuluttajien edun mittakaava on jo kymmeniä prosentteja.
Kuulan mielestä kotimainen bioenergia yhdistyy hyvin Euroopan laajuiseen sähkömarkkinaan. Hiiltä ja turvetta polttavia CHP-laitoksia voidaan muuttaa puulla ruokittaviksi. CHP tarkoittaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.
”Suomessa CHP varmistaa, että tuotantoa on myös silloin, kun sähkön kysyntä on kovin.”
Esimerkiksi Fortumin osaksi omistama Naantalin voimalaitos, joka tuottaa sähköä pohjoismaisille markkinoille ja lämpöä Turun alueelle, käyttää valmistuttuaan vuonna 2017 puuhaketta 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Myöhemmin puunkäyttö nousee 1,2 miljoonaan kuutioon vuodessa.
”Puun käytön kasvu on trendi. Vaikea sanoa vielä miten paljon. Puulla korvataan turvetta ja Naantalissa korvataan kivihiiltä.”
Omaa puunhankintaa Fortum ei perusta, vaan tavara ostetaan metsäyhtiöiltä.
Kuula puhuu mielellään hiilidioksidista vapaasta energiasta. Siihen palettiin kuuluu myös ydinvoima. Yhtiö haluaisi korvata Loviisan kaksi reaktoria uusilla.
”Reaktorien käyttöikä päättyy vuosina 2027 ja 2030. En näe, että uusi reaktori voisi olla Loviisassa millään käynnissä ennenkuin ensimmäinen vanhoista jouduttaisiin sulkemaan”, Kuula arvioi aikataulua.
Ydinvoimalupa on seuraavan hallituksen asia.
”Tämä hallitus ei anna uusia lupia. Sitä puhetta ollaan uskottu.”
Kuula ei halua arvioida, millainen hallitus ensi toukokuun eduskuntavaalien jälkeen voisi suhtautua suopeasti ydinvoimaan.
Ydinvoima kiinnostaa Fennovoiman omistajavaikeuksista ja TVO:n Olkiluodon rakentamisen viivästymisistä huolimatta. Syy siihen on, että sähkön hinnan odotetaan nousevan.
”Tämän päivän sähkön hinnalla ydinvoima ei ole kovin houkutteleva. Jos ydinvoimahankkeeseen kiinnostuksella suhtautuu, täytyy oletuksena olla sähkön hinnan nousu”, Kuula sanoo.
Fortumin investointiohjelma Venäjälle on loppusuoralla. Kaikkiaan 2,5 miljardin euron investoinneista oli kesäkuussa jäljellä vielä 400 miljoonan euroa. Kahdeksasta voimalasta valmiina on jo viisi.
Kuula uskoo, etteivät Venäjän talouspakotteet aiheuta suoria vaikeuksia Fortumin toimintaan Venäjällä.
”Kysymys ei ole akuutti. Sellaisesta ei ole mitään merkkejä näkyvissä. Yhteiset intressit ovat liian suuret. Pakotteiden vaikutukset meihin ovat välillisiä”, Kuula sanoo.
Edes rahoitusmarkkinoiden tiukentuminen ei ole hidastanut ohjelmaa.
”Meillä on siellä jo vahva kassavirta, joten rahoitus hoituu.”
Rupla arvon heikkeneminen tosin pienentää voitto-odotuksia. Fortumin tavoitteena on tienata Venäjältä 18,2 miljardia ruplaa (nykykurssilla 375 miljoonaa euroa) vuodessa sitten, kun laitokset ovat täydessä käytössä.
”Toimimme siellä kotimarkkinoilla ja tulot sekä menot ovat ruplissa. Tavoite ruplissa pitää, mutta vaikea nähdä, että se pitäisi euroissa”, Kuula sanoo.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
