Vierailija Valtio maitokauppiaana
Viime sunnuntain (16.8.) Keskisuomalaisessa oli juttu maitokaupan nopeasta muutoksesta. Vuoden aikana juotavan maidon markkinat ovat siirtyneet kaupan merkkien haltuun. Lehden tietojen mukaan perusmaidoista oli 69 prosenttia muiden kuin Valion tai Arlan hallussa. Suomen maidosta 80 prosenttia hankkivan, tuottajien omistaman Valion osuus perusmaitomarkkinoista oli laskenut 22 prosenttiin.
Mistä maitomarkkinoiden muutos juontuu? Yksi keskeisin tekijä on kilpailulain muutokset ja niihin perustuvat säädökset, joilla on suitsittu Valion toimia kotimarkkinoilla.
Kun Kainuun osuusmeijeri ja pirkanmaalainen Maito-Pirkka irtautuivat Valion markkinoinnista ja myynnistä 1990-luvun lopulla, syntyi meijerikenttään monenlaista liikettä ja viranomaiset kiinnostuivat maitomarkkinoiden toiminnasta.
Valiolainen meijerikenttä palasi vielä yhteen, kun Aito Maito -reissu ei onnistunutkaan. Mutta paluu ei tapahtunut enää lähtöpöytään. Kilpailuvirasto määräsi Valiolle velvoitteen myydä kilpailijoilleen omakustannushintaan maitoa 185 miljoonaa litraa vuodessa, 10 prosenttia hankitun maidon määrästä.
Tästä syntyi niin sanottu Kivi-maito, jonka hedelmiä nyt maistelevat niin tuottajat, maidonjalostajat kuin kuluttajatkin. Tuottajat ovat häviäjiä, erilaiset maidonpurkittajat ovat selkeitä hyötyjiä, ja etua kovasta maitokisasta on ollut myös kuluttajille.
Kivi-maito on ollut vaikea asia Valiolle ja sen omistajille. Kilpailunrajoituksista johtuen valiolaisten maidontuottajien lypsämä maailman paras maito, Valio-brändin kivijalka, on lähes lahjoitettu viranomaisten toimesta kilpailijoille, jotka ovat tehneet bisnestä ilman riskiä. Kivi-maito on virrannut pakkaajien siiloihin, satoi tai paistoi.
Valio on ollut kilpailuviranomaisten tarkassa seurannassa. Kun nyt tanskalaisten hallussa oleva Arla tuli 2009 ryminällä Suomen maitomarkkinoille, yritti Valio pistää kampoihin – ja millä tuloksella: kuluttaja- ja kilpailuviraston ehdotuksesta markkinaoikeus rätkäisi Valiolle 70 miljoonan euron seuraamusmaksun saalistushinnoittelusta. Jatkosta ei ole vielä tietoa.
Jos KHO vahvistaa sakot, on odotettavissa vielä miljoonien eurojen korvausvaatimuksia, joita käräjöivät kivi-maidon ansiokkaat jalostajat. Suomalaiset maidontuottajat ovat tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa. Maidon hinta romahti osittain siksi, että Venäjän vastapakotteet veivät pohjan Valion erittäin monipuoliselta tuotevienniltä.
On hyvä muistaa, että ilman Valion vientiä maamme maidontuotanto olisi huomattavasti pienempi. Suomeen tuodaan juustoissa 700 miljoona litraa maitoa. Venäjän vientiin käytetty e-luokan maito, 400 miljoonaa litraa, kuivataan jauheeksi, kirnutaan voiksi ja viedään halvalla Euroopan täysille markkinoille.
Kuluttaja- ja kilpailuviraston toimet valiolaisten maidontuottajien ahdingossa eivät ole vaatimattomat. KKV lausui markkinaoikeudelle seuraavaa: Suomessa on keinotekoisen korkea tuottajahinta, joka johtaa maatiloilla tehottomuuteen.
Ylijohtaja Juhani Jokinen totesi Keskisuomalaisessa, ettei virasto aio oma-aloitteisesti reagoida markkinoiden muutoksiin, ja alullepanijoiden täytyy tulla bisnespuolelta. Muuten mennään helposti tilanteeseen, jossa kilpailu- ja kuluttajavirasto alkaisi ohjailla maitomarkkinaa.
Jokinen lausui myös siitä, että Valiolla on vahva asema maidon raaka-ainehankinnassa ja tukkukaupassa.
Kysynkin valtion maitokauppiaalta, tietääkö hän, mitä tarkoittaa osuustoimintaan perustuva yhteisyrittäjyys? Miksi vapaassa markkinataloudessa suhteellisen pienet maitotilat eivät voisi harjoittaa maidonjalostusta ja siihen liittyvää liiketoimintaa osuuskuntana?
Kotimainen kisa maitomarkkinoilla on pientä siihen verrattuna, mitä eurooppalaiset suuryritykset touhuavat jo nyt. Tuottajasiirtymiä on käynnissä niin Manner-Suomessa kuin Ahvenanmaallakin. Tässä pelissä ratkaistaan maidontuotannon tulevaisuus tässä maassa.
Timo Kässi
Talonpoika Uuraisilta
timo.kassi
@gmail.com
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
