ALV-muutokset voivat olla kohtuuton isku mikroyrittäjille – ”Menee lapsi pesuveden mukana”

Yrittäjä Paula Pasanen on huomannut, että asiakkaat käyttävät aiempaa vähemmän rahaa ruokakojuilla. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Hallituksen kaavailemat muutokset arvonlisäverolakiin ja vakuutusmaksuihin huolestuttavat yrittäjiä.

Mikro- ja yksinyrittäjien etujärjestö MYRYn mukaan yleisen arvolisäverokannan ja vakuutusmaksuveron verokannan nostot 24 prosentista 25,5 prosenttiin vaikuttaisivat haitallisesti mikroyrityksiin.

Verokantojen nousun lisäksi ALVin alarajahuojennus poistuu. Huojennus on verohelpotus yrityksille, joiden liikevaihto on alle 30 000 euroa vuodessa. Toisaalta valtiovarainvaliokunta haluaa nostaa ALV-velvollisuuden alarajan 20 000 euroon.

Lisäksi yrittäjien eläkevakuutusmaksut (YEL) nousevat, ja kotitalousvähennystä tullaan leikkaamaan 100 miljoonaa euroa. Yhdistys pelkää, että muutosten yhteisvaikutukset ovat hyvin raskaat mikro- ja yksinyrittäjille.

MYRYn puheenjohtaja Liisa Hanén kertoo, että yhdistystä on kuultu valiokunnissa ja hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Silti päätöksenteossa ajatellaan usein vain suuria yrityksiä, eikä katsota kokonaiskuvaa. Pienet yritykset työllistävät Suomessa satojatuhansia, ja 95,5 prosenttia kaikista suomalaisista yrityksistä on mikro- ja yksinyrityksiä.

Mikroyrityksien palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää, ja sen liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa vuodessa.

”Tässä menee helposti lapsi vahingossa pesuveden mukana. Pienimpien yrityksien kansantaloudellista merkitystä ei ole ajateltu”, Hanén sanoo.

Monille mikroyrittäjille pienituloisuus on arkipäivää. Yrittäjiksi ryhtyvät esimerkiksi yli 55-vuotiaat, osatyökykyiset sekä syrjäisemmillä seuduilla asuvat ihmiset.

”Monet joutuvat nyt puun ja kuoren väliin: nostanko hintoja vai pidänkö asiakkaat?”

MYRYn kannanotossa todetaan, että vain pieni osa yrityksistä pystyy nostamaan hintoja niin, että se kattaa kaikki nousevat kulut.

Halutuissa verotavoitteissa voidaan myös päätyä nollatulokseen, jos muutosten vuoksi lopettavat yrittäjät siirtyvät työmarkkinatuelle.

Lakien olisi tarkoitus tulla voimaan syyskuussa. Nopea aikataulu lisää yritysten hallinnollista taakkaa.

Muutokset vaativat esimerkiksi kirjanpidon, hintajärjestelmien ja sopimusten päivittämistä. Hallitus perustelee aikataulua sillä, että verotuoton lisäys nousisi kalenterivuoden lopun aikana 161 miljoonalla.

Kaiken lisäksi makeisten ALV-kanta nousee 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Se on iso isku pienille makeisyrityksille, kun muutkin kustannukset nousevat.

Yrittäjä Paula Pasanen miettii vakavasti makeisten myynnin lopettamista. Hänen Paulan herkku -yrityksensä myy kahvilatuotteita erilaisissa tapahtumissa.

Pasasesta verokantojen nouseminen on järkyttävää sekä kohtuutonta. Hänellä itsellään on makeismyynnin tilalle muita vaihtoehtoja, mutta kaikille tilanne ei ole yhtä hyvä.

”Uskon, että monet lopettavat näiden muutosten takia. Verojen lisäksi esimerkiksi vuokrat ja palkkakustannukset nousevat”, hän sanoo.

Mikro- ja yksinyrittäjille muutokset kokevat iskun kovemmin kuin esimerkiksi elintarvikekaupat. Pienissä firmoissa myös maksuliikenteen uusiminen voi viedä merkittävästi resursseja.

Pasanen muistuttaa, että pieniä makeisputiikkeja on enää vain vähän jäljellä. Yritysten ja kuluttajien taloustilanteiden huonontuessa viimeisetkin puodit saattavat joutua lopettamaan.

”Tämä on käsittämätöntä.”