Pyydyskalastuksen suosio hiipuu – onkimisen ja pilkkimisen helppous viehättää

Verkkojen ja katiskojen sijaan suomalaiset yrittävät saada kalaa mielellään ongella tai pilkillä. 

Ongen tai pilkin kanssa kalasti lähes 70 prosenttia Metsähallituksen kyselytutkimuksen vastaajista. Ongella ja pilkillä kalastamisen suosiota selittänee kalastustapojen helppous ja se, ettei kalastonhoitomaksun maksamista edellytetä.

Vapakalastusta vieheillä tai perhoilla oli harrastanut yli puolet vastaajista.

Kalastajan aktiivista osallistumista vaativat kalastusmuodot ovat ylipäätään suositumpia kuin pyydyksillä, kuten verkolla tai katiskalla, kalastaminen.

Pyydyskalastus ei ollut kovin suosittua. Vastaajista vain neljännes kertoi harrastaneensa vuoden aikana jonkinlaista pyydyskalastusta.

Metsähallituksen tutkimuksen tulokset vahvistavat tietoa siitä, että pyydyskalastuksen suosio on viime vuosina hiipunut. Pyydyskalastuksen hiipuminen on havaittavissa myös esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tekemissä selvityksissä.

Metsähallituksen tutkimukseen vastasi hieman yli 2 000 aikuista. Otos edustaa täysi-ikäistä väestöä Manner-­Suomessa.

Tutkimuksen tavoite oli selvittää suomalaisten kalastustapoja ja suhtautumista kalastonhoitomaksuun.

Miehistä tasan puolet oli kalastanut jollakin tavoin vuoden aikana. Naisista niin oli tehnyt hieman alle kolmannes.

Suomessa on viimeisimmän, vuonna 2014 julkaistun Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan noin 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa.

Tyypillinen suomalainen käy kalassa vain satunnaisesti. Valtaosa harrastajista käy vuoden aikana kalalla korkeintaan viisi kertaa.

Vuoden sisällä kerran tai kahdesti kalasti yhteensä noin kolmannes. Etenkin naiset ilmoittivat kalastavansa harvoin.

Innokkaiden eli yli kymmenen kertaa vuodessa kalastavien määrä on kuitenkin merkittävä.

Yli kymmeneen kalastuskertaan pääsi neljännes vastaajista. Kyselyn innokkain kalastaja ilmoitti käyneensä kalalla viime vuoden aikana huimat 300 kertaa.