Viljelijäksi ilman sukutaustaa
Miina Rautiainen Miika Virpiö toivoo, että viljelijäksi ryhtyminen helpottuu. Suomessa valtaosa ryhtyy viljelijäksi vanhempiensa jalanjäljissä. Kuva: Viestilehtien arkistoVihti
”Maanviljelijän ammatin pitäisi olla kaikille mahdollinen uravaihtoehto”, sanoo vihtiläinen Miika Virpiö. Hän aikoo aloittaa vihannesten viljelyn ilman aiempaa kokemusta maataloudesta.
Euroopassa tilanteeseen on jo herätty. Vuonna 2012 käynnistettiin EIP-Agri-hanke, joka kokoaa yhteen eurooppalaisia maanviljelijöitä, neuvojia, tutkijoita, yrityksiä ja järjestöjä. Hanke on osa EU:n kestävän kasvun ohjelmaa.
Virpiö osallistui uusia tulokkaita käsittelevän ryhmän tapaamiseen kesäkuussa ainoana Pohjoismaista.
Virpiön mukaan on selkeästi tarvetta sille, että viljelijäksi ryhtyminen helpottuu.
Suomessa on harvinaista tulla alalle ilman sukupolvenvaihdosta. Eri ammateista maanviljelijän ja eläintenkasvattajan ammatti siirtyy kaikkein useimmin vanhemmilta lapsille, Helsingin Sanomien ja Tilastokeskuksen tuore selvitys kertoo.
Kari Koppelmäki aloitti vaimonsa kanssa vihannesten viljelyn Hyvinkäällä vuonna 2010. He myyvät suoraan kuluttajille ja toimittavat vihanneksia myös ruokapiireille.
Kausiluonteisuuden vuoksi pariskunta tekee osan ajasta muita töitä. ”Tavoite on, että tulevaisuudessa tila elättäisi puolet perheestä”, Koppelmäki kertoo.
Myös Virpiö aikoo aloittaa osa-aikaviljelijänä. Viljelyn ohella hän työskentelee omassa it-alan yrityksessä.
Uudet viljelijät suosivat usein erikoisviljelyä, lyhyitä ketjuja ja suoramyyntiä.
”Yleensä uudet ajattelevat markkinalähtöisesti, koska ei ole tukia. Ainut tapa on aloittaa pienestä”, Koppelmäki sanoo. Silti pieniä tiloja pidetään hänen mukaansa usein näpertelynä.
Tiedon ja tuen saanti voi olla uusille vaikeaa.
”Nykyiset kanavat ja verkostot on tehty niille, joilla on jo kokemusta alalta. Uusille pitäisi olla oma verkosto, joka puuttuu Suomesta”, Virpiö sanoo.
Koppelmäen mukaan uusille ei ole yhteiskunnan tukea, vaan koko järjestelmä on kehitetty sukupolvenvaihdoksia ajatellen.
”Uusia ei houkutella alalle tai ainakaan se ei näy hallinnon toimissa. Uusia ei osata edes auttaa, vaan sanotaan heti, että se ei ole kannattavaa”, Koppelmäki sanoo. ”Jos halutaan uusia viljelijöitä, ulkopuolelta tulevat pitäisi ottaa vakavasti.”
Virpiö toivoo, että maanviljelijät alettaisiin nähdä ihmisinä ja osaajina. Kokeneemmat viljelijät voisivat hänen mielestään olla avoimempia uusille tulokkaille.
”Ajatusmalli siitä, että maanviljelijät ovat köyhiä, on väärä. Maanviljely voi olla hyvää bisnestä, kun sen suunnittelee hyvin. Koko asia on piilossa, kun piirit ovat suljetut ja vain perimällä voi tulla viljelijäksi”, Virpiö sanoo.
”Voisimme viestiä makeasta elämästä, ettei aina olisi vain säistä ja tuista jurottamista.”
Miina Rautiainen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
