Professori Pekka Sutela arvioi Venäjän vastaiskun pakotteisiin olevan kohtuuton
EU voi ottaa käyttöön taloudelliset pakotteet Venäjää vastaan ensi maanantaina, Puolan pääministeri Donald Tusk sanoi tiistaina. Hänen mukaansa päätös asiasta on jo tehty.
Pakotteet käynnistetään vastatoimena Venäjän sotilaalliselle puuttumiselle Krimin tilanteeseen.
Esillä ovat olleet venäläisten varojen jäädytys ja matkustusrajoitukset.
Pakotteet ovat kaksiteräinen miekka.
”Venäjän vastaisku sanktioihin on todennäköisesti täysin irrationaalinen”, Lappeenrannan teknillisen yliopiston professor of practice Pekka Sutela sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.
”Putin ei seuraa mitään suurta strategiaa, vaan improvisoi askel kerrallaan.”
Euroopan unioni on Venäjän suurin kauppakumppani. EU:lle Venäjä puolestaan on kolmanneksi suurin kauppakumppani.
Suomelle Venäjä oli vuonna 2012 tuontimaista suurin ja vientimaista toiseksi suurin.
Pakotteet vaikuttaisivat Suomessa enemmän kuin muissa EU-maissa, Sutela sanoi. Samoin arvioi presidentti Sauli Niinistö.
Suurlähettilään, Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallituksen jäsenen René Nybergin mukaan on viitteitä, että Venäjän suhtautuminen ulkomaailmaan muuttuu Ukrainan kriisin myötä.
Viime vuonna Venäjän rupla heikkeni yli kymmenen prosenttia. Maaliskuussa se on heikentynyt vielä kuusi prosenttia lisää Ukrainan kriisin takia.
”Voidaan olettaa, että tänä vuonna Suomen vienti Venäjälle supistuu kohtalaisen reipasta vauhtia”, Sutela sanoi.
Rajanylitykset Venäjältä Suomeen ovat vähentyneet alkuvuonna yhdeksän prosenttia vuodentakaisesta.
Tax free -kauppa on sukeltanut 28 prosenttia ja invoice-kaupan kuittien määrä väheni neljä prosenttia, luetteli tuotantotalouden professori Juha Väätänen.
”Ensimmäistä kertaa kaikki indikaattorit ovat matkailun kannalta laskussa.”
Suomen villeinä kortteina Väätänen pitää esimerkiksi verkkokauppaa ja läheistä sijaintia. ”Lähimatkailun painoarvo nousee, kun rahankäyttö vähenee.”
Väätäsen mukaan on loogista, että venäläiset tilaavat tavaraa internetistä ja noutavat Suomesta. Venäläiset eivät luota postilaitokseen. Raja ei tosin vedä hyvin.
Tavaran verkkokauppa on Venäjällä erittäin sirpaloitunutta. 30 suurimman yrityksen markkinaosuus on yhteensä 44 prosenttia.
Väätänen muistuttaa, että venäläisistä EU:n elintasoon yltää vain kymmenen prosenttia. Puolella venäläisistä tulotaso on kuukaudessa 700–1 500 euroa. Venäjän keskiluokkaan ja päivän ostosmatkailuun ruplan heikkeneminen iskee erityisesti.
Krim järjestää sunnuntaina kansanäänestyksen Venäjään liittymisestä.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
