Yliö Lapin sodan päättymisestä 70 vuotta
Lapin sota ja Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi tasan 70 vuotta sitten. Silloin vetäytyivät loputkin Saksan 20. vuoristoarmeijan sotilaista kello 13.30 mennessä Kilpisjärveltä Norjan puolelle rajaa
Lapin sotaa käytiin 15.9.1944– 27.4.1945. Suomen ja Neuvostoliiton aselepoehdoissa 4.9.1944 sovittiin, että Suomi karkottaa saksalaisjoukot 15.9. mennessä.
Saksalaiset eivät poistuneet Suomesta ilman taisteluja. Entisten aseveljien välillä käytiin yli puoli vuotta kestänyt kova sota kovine taisteluineen.
Lapin sodan päättymispäivä on myös kansallinen veteraanipäivä.
Kirjoitan tätä tekstiä Kittilän Levillä. Olen vuodesta 1983 alkaen saanut viettää täällä lähes joka vuosi hiihtolomaa kauniissa keväisessä talvisäässä.
Olen muutamia kertoja juhlistanut huhtikuun 27. päivää eli kansallista veteraanipäivää hiihtolenkillä Kilpisjärvellä ja aina kolmen valtakunnan rajamerkillä saakka. Näillä hiihdoilla olen saanut nauttia täydellisestä talvisäästä.
Ajatuksissani olen miettinyt tilannetta 70 vuotta sitten.
Jos huhtikuussa 1945 on Käsivarressa ollut samanlaiset säät, niin on täysin ymmärrettävää, että vetäytyvillä saksalaisjoukoilla ei ole ollut mitään kiirettä.
Poistuivat Suomesta, kun se heille sopii ja vetäytymispäivästä saatiin sitten meille kansallinen veteraanipäivä.
Ensimmäistä kansallista veteraanipäivää juhlistettiin vuonna 1987, jolloin se oli osa Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta.
Vuoden 2015 kansallisen veteraanipäivän pääjuhla järjestetään Hämeenlinnassa.
Perinteisen tavan mukaan paikallisia juhlia järjestetään koko maassa. Sankarihaudoille ja veteraanimuistomerkeille lasketaan seppeleitä ja kukkalaitteita. Maanpuolustusjärjestöt huolehtivat kunniavartioiden asettamisesta. Veteraanien lukumäärä vähenee ja vastuu siirtyy nuoremmille sukupolville.
Kesällä 1941 alkanut jatkosota oli Neuvostoliiton ja Suomen välinen sota. Suomen rinnalla ja nimenomaan Suomessa taistelivat myös saksalaissotilaat.
Tästä aseveljeydestä oli paljon sotilaallista hyötyä Suomelle, mutta poliittisesti siitä aiheutui erimielisyyttä ja asioita tutkitaan ja niistä väitellään edelleenkin.
Jatkosodan aikana Pohjois- Suomeen oli sijoitettu suuret saksalaisjoukot. Kokonaisvahvuus oli yli 200 000 sotilasta.
Vaikka pohjoisessa onkin paljon tilaa, niin siitä huolimatta saksalaisia riitti kaikkialle. Lapin saksalaisjoukkoja ja
niiden käyttämää sotavarustusta kuljetettiin sovitulla tavalla suomalaissatamista rautateitse Lappiin.
Joukkojen lisäksi Lappiin oli tuotu todella suuret määrät sotavarustusta ja myös elintarvikkeita. Joukkojen huolto ja siirtymiset edellyttivät myös tiestön ja lentokenttienkin rakentamista.
Sotavuosien aikana aseveljien yhteydet olivat hyvät ja saksalaisista oli Lapille paljon etua.
Taistelujen alkaessa syyskuussa 1944 siviiliväestö väistyi osin eteläisempään Suomeen ja osin länsirajan taakse Ruotsiin.
Saksalaiset toteuttivat poltetun maan taktiikkaa. Kylät rakennuksineen poltettiin ja muukin infrastruktuuri hävitettiin. Pahin tuho aiheutettiin Rovaniemelle. Vetäytyessään saksalaisjoukot miinoittivat alueet, joilta he poistuivat.
Lapin sodan uhreina Suomi menetti kaatuneina 774 sotilasta ja haavoittuneitakin oli 2 904. Saksalaiset joukot menettivät kaatuneina lähes tuhat taistelijaa.
Sodan kaatuneille saksalaissotilaille on rakennettu Norvajärvelle oma hautamuistomerkki, joka on edelleen saksalaisturistien vierailukohteena.
Sodan viimeinen laukaustenvaihto tapahtui tiedustelupartioiden välillä Kilpisjärvellä 25. huhtikuuta 1945.
Sodan päätyttyä aloitettiin Lapin uudelleen rakentaminen ja myös asuttaminen. Paossa olleet noin 100 000 lappilaista palasivat koteihinsa eli polttamatta jääneisiin saunoihin ja navettoihin. Piti jälleenrakentaa 20 000 rakennusta.
Saksalaismiinoja ja muutakin
räjähtävää materiaalia on löytynyt viime vuosikymmeniin saakka.
Keväällä 1945 tapahtui muutakin. Syksyllä 1944 aloitettu sotavarustuksen hajavarastointi oli saatettu onnistuneesti valmiiksi vuodenvaihteeseen 1944–1945 mennessä.
Huhti–toukokuun vaihteessa vuonna 1945 Lauri Kumpulainen oli tavattu Oulussa myymässä ilmeisesti elintarvikekätköstä varastamiaan säilykepurkkeja.
SKDL:n Oulun piirin toimisto toimi Lauri Kumpulaisen apuna ja näin alkoi asekätkentäjuttu purkaantua.
Suomen kommunisteilla oli keväällä 1945 vallankaappaussuunnitelmat. Kumpulaisen tapauksen johdosta selvisi, että koko maan kattava aseiden hajavarastointi oli toteutettu.
Lauri Kumpulainen teki siten tahtomattaan hyvän teon, sillä kätkentä paljastui juuri parhaaseen aikaan. Vallankaappaukselta ja myös maan miehittämiseltä menivät
mahdollisuudet.
Asekätkennän merkityksestä
Suomelle on esitetty sekä kielteisiä että myös myönteisiä arvioita.
Eversti Matti Lukkari julkaisi tutkimuksensa ”Asekätkentä” kirjana vuonna 1984. Lukkari
arvioi, että asekätkentä ja nimenomaan sen paljastuminen oli varoitus Neuvostoliitolle.
Vastaavia arvioita ovat myöhemmin esittäneet myös muut tutkijat. Lopullinen arvio voidaan tehdä vasta sitten, kun Moskovan arkistot ovat kaikkien tutkijoiden käytössä.
Suomi pääsi keväällä 1945 irti sodasta ja asekätkennän paljastuminen pani lopullisesti jäihin Neuvostoliiton silloiset suunnitelmat Suomen miehittämisestä.
Stalinilla oli kiire selvittää asiat Tshekkoslovakiassa, Unkarissa ja Puolassa. Suomen vuoro tulisi myöhemmin.
Lauri Väättänen
Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka seuraa aktiivisesti maanpuolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
