Maatilojen konkurssit eivät juuri lisääntyneet
Puu liikkuu hyvin metsistä, mutta laskutus tökkii koneyrittäjiä taloudellisiin vaikeuksiin. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoTilastokeskus raportoi maa-, metsä- ja kalataloudesta 97 konkurssia viime vuonna. Määrä lisääntyi melkein 40 prosenttia. Henkilöinä lisäys on kolmannes edellisvuodesta.
Maatalouden ja metsätalouden kesken konkurssit jakautuivat melkein tasan. Maatiloilla ja puutarhoissa niitä oli 47, metsätaloudessa yksi enemmän.
Viisi puutarhaa ajautui konkurssiin, mikä selittää konkurssin koskettamien työntekijöiden suurta määrää. Kouvolassa yksi iso konkurssi jätti 37 työtöntä puutarhuria.
OP-Pohjola-ryhmällä on 62 prosentin markkinaosuus maatilojen rahoituksesta. Osuus kasvoi toista prosenttiyksikköä viime vuonna. Konkurssien määrä ei noussut.
”Meillä ei ole maatilojen konkursseissa kasvua kuten ei ollut edellisenä vuonnakaan”, johtaja Panu Kallio laskee.
Valtakunnallinen tilasto kertoo samaa suuntaa. Konkurssiin haettiin 42 maatilaa ja viisi puutarhaa. Lisäystä oli vain kaksi vuoteen 2012 verrattuna.
Kymmenkunta kotieläintilaa haettiin ja tuomittiin konkurssiin viime vuoden aikana.
Konkurssimenettely on pitkä ja mutkikas prosessi. Omaisuuden myyntiin tai muihin järjestelyihin ei sen sijaan Kallion mukaan maatiloilla ole juuri menty. Niistä silti huhutaan.
Poliittiset riskit hälvenivät maataloudessa, kun EU-maat sopivat pitkän tukikauden vuoteen 2020 asti. Tuet pysyvät suunnilleen ennallaan. Ne muodostavat kolmanneksen maatilojen tuloista.
Maatalous ja elintarviketeollisuus eivät kovin heilahtele suhdanteiden mukana. Ihmiset syövät taantumassa kuten nousukautena, vaikka ruuan tasosta hieman tingittäisiin.
”Suurta aihetta huoleen ei maataloudessa ole”, pankkiiri arvioi.
Metsäkoneurakoitsijoita ja koneyrittäjiä ajautui konkurssiin selvästi enemmän kuin edellisvuonna. Sahoja tuomittiin yksittäin. Konkurssipesä löytää sahalle jatkajan yleensä nopeasti.
Metsätaloudessa lasketaan 48 konkurssia viime vuonna. Määrä melkein kaksinkertaistui vuodessa. Koneyrittäjien liitossa lukua pidetään vielä pienenä. Koko totuutta luku ei kerro, sillä yritys sammuu yleensä hiljaa.
”Kauppias hakee urakoitsijalta koneet pois”, toimitusjohtaja Matti Peltola Koneyrittäjistä sanoo.
Puunkorjuu on jatkunut vilkkaana viime vuodet. Jäsenmaksuissa ongelmat eivät juuri näy. Jäsenyrityksiä joutuu harvoin konkurssiin. Viimeksi ilmoitus tuli Pohjanmaalta.
Koneyrittäjien kasvava ongelma on Peltolan mukaan, että yrittäjälle laskut maksetaan viiveillä, mikä heikentää tiukoilla olevaa kassavalmiutta. Yritys tarvitsee omaa käyttöpääomaa.
Tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimus PTT:stä ei näe maatiloilla tuotantoaloittain suuria eroja riskeissä. Sikatalous voitti parin vuoden takaisia ongelmiaan.
”Markkinatilanteet vaihtelevat paljonkin, ongelmia syntyy.”
Taloudelliset ongelmat liittyvät yleensä suuriin investointeihin. Ne suunnitellaan huonosti ja toteutetaan kehnosti. Tuotantoa ei saada pyörimään täydessä laajuudessa riittävän nopeasti.
”Suunnitelkaa, suunnitelkaa ja suunnitelkaa”, Pyykkönen neuvoo.
Liika velkaantuminen ei kestä kohuja eikä henkilöriskejä.
Asiakkuuspäällikkö Teppo Pöllänen OP-Pohjolasta neuvoo ottamaan yhteyttä rahoittajaan aikaisessa vaiheessa. Laskelmia ja riskikartoituksia päästään heti tekemään.
”Jo alkuvaiheessa selviää hankkeen järkevyys, onko sitä tarve muuttaa tai pienentää. Kokonaisuus hahmottuu.”
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
