Metsätiestä voisi korjata vain pahimman pätkän

Puuhuoltoa ja puun hintaa auttaa, jos edes tien huonokuntoisimmat kohdat laitetaan ajokuntoon. Kuva: Kari Salonen

Yksityisten metsäteiden perusparannuksia voitaisiin kohdistaa nykyistä enemmän vain teiden huonokuntoisille osuuksille. Usein kuitenkin korjataan koko tie, vaikka tukea saisi pätkällekin, kertoo Metsäyhdistyksen forest.fi -verkkopalvelu.

Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen epäilee, etteivät metsänomistajat tiedä mahdollisuudesta hakea Kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemeran perusparannusrahoitusta vain osalle tietä. Lyhyemmän pätkän korjaaminen laskisi kustannuksia ja voisi madaltaa kynnystä työn teettämiseen.

Pahimpien paikkojen korjaaminen auttaisi Yli-Talosen mukaan puuhuoltoa etenkin keväisin.

Metsäalan asiantuntijat Meto ry arvioi vuosi sitten, että kolmannes metsäautoteistä vaatisi kiireellisiä toimenpiteitä. Metsäautoteitä on Suomessa noin 120 000 kilometriä.

Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen tie- ja oja-asiantuntija Jyrki Mäkiranta muistuttaa, että huonokuntoinen tie vaikuttaa puun hintaan.

Kun metsäyhtiö on velvoitettu korjaamaan puunkorjuusta tielle koituneet vauriot, se vähentää korjauskulut jo tarjouksestaan.

Perusparannuksella tarkoitetaan ennen muuta metsäautotien kantavuuden parantamista. Muutaman metrin paikkaaminen on hätäkorjaamista ja soran ja murskeen ajo pintaan kunnossapitotoimia.

Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea voi hakea sekä metsäteiden kunnostukseen että rakentamiseen. Rahoituslaissa on määritelty, että uuden tiehankkeen vähimmäispituus on 500 metriä.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä uuden tien rakentaminen maksaa Mäkirannan arvion mukaan vähintään 20 euroa metriltä. Tien parannuskulut alkavat 15 euron metrihinnasta.