Marttojen hankeparansi perheiden arkea
Kursseilla ja kodeissa yhdessä ruokailu oli yksi hankkeen tärkeäksi koetuista asioista. Eva Persson Kuva: Viestilehtien arkistoTiistaina päättynyt kolmivuotinen hanke tavoitti lähes 3 500 arjen kanssa kamppailevaa. Noin neljän kerran ruokakursseja järjestettiin eri puolilla maata yhteensä 217. Hankkeen aikana 270 perhettä sai neuvojan 4–6 kotikäynnille, joilla arkeen etsittiin käytännön apua.
”Olen iloinen, että asiakkaamme, perheet, ovat tyytyväisiä”, sanoo hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja Merja Siltanen, Marttaliiton puheenjohtaja 2004–2011.
”Lapsiperheiden kanssa tehtävä työ on erittäin tärkeätä syrjäytymisen ja sivuraiteelle joutumisen ennalta ehkäisemisessä”, Siltanen korostaa.
Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohdetta vuonna 2010 valittaessa taustalla oli tieto siitä, että Suomessa eli köyhyydessä 135 000 lasta. Taustalla oli myös tieto siitä, että EU:n elintarvikeavun merkitys seurakuntien ruokapankeille oli erittäin merkittävä.
”Valitettavasti näyttää siltä, että ruokapankeilla on jatkuva, kasvava merkitys”, sanoo yhteisvastuun kampanjasuunnittelija Salla Peltonen.
”Köyhyyden ongelmaa ei ratkaista vain rahalla, vaan tarvitaan välittämistä, konkreettisia tekoja. Yhdessä marttojen kanssa ryhdyttiin rakentamaan matalan välittämisen mallia”, Peltonen kertoo.
Marttojen ammatilliset kotitalousneuvojat toteuttivat hanketta yhteistyössä seurakuntien, kuntien sosiaalitoimen ja neuvoloiden kanssa.
”Työ oli haastavaa ja vaati neuvojan koko osaamisen käyttöä”, toteaa Marttaliiton kehittämispäällikkö Milla Härkönen.
”Ruokakursseilla korostui tärkeimpänä asiana yhdessä tekeminen. Neuvotkin olivat tärkeitä ja se, että ihmiset saivat intoa ja rohkeutta omaan tekemiseen. Taitoja heillä on, mutta tarvitaan rohkeutta käyttää niitä kotona”, Härkönen summaa.
Kotiin tehdyillä neuvontakäynneillä puolestaan korostui tarve keskustella aikuisten asioista.
”Vastaanotto kodeissa oli erittäin myönteistä. Kursseilla ei tule niin ilmi, missä apua arjessa oikeasti tarvitaan”, sanoo Härkönen.
Samaa mieltä on neuvonnan asiakas Urmas Hilapieli.
”Meillä oli kyllä rumbaa ja kaaosta ennen tätä projektia. Arkipäivä muuttui valtavasti”, Hilapieli kertoo.
”Koen suuren muutoksen, kun joku ulkopuolinen tulee kotiin ja näkee tilanteen ulkopuolisin silmin. Saimme organisoinnin tuloksena uudet rutiinit ja yhdessä tekemiseen on nyt huomattavasti enemmän aikaa”, Hilapieli kiittää.
”Ehkä meillä ei osata pyörittää arkea. Siihen on osin syynä rutiinin puute ja se, että on loppu ja väsynyt. Arjen hallitseminen ei ole kiinni koulutuksesta tai tuloista”, muistuttaa kotitalousneuvoja Elisabeth Eriksson Marthaförbundetista.
MAIKKI KULMALA
Ruoka-
kursseilla
korostui tärkeimpänä asiana yhdessä tekeminen.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
