Muntola heräsi ruususen unesta
Marko ja Peppi Laine eivät paljon ehdi salissa istuskella. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoSALO (MT)
Kun Peppi ja Marko Laineen naapurissa sijaitseva Muntolan tila Salon Halikossa tuli myyntiin kevättalvella 2010, pariskunta osti sen peltojen takia. Samassa kaupassa tuli toistakymmentä vanhaa rakennusta.
Muntolan 200 vuotta vanha päärakennus oli huonossa kunnossa. Se oli ollut 30 vuotta pääasiassa asumattomana ja kylmillään, lahonnut ja vajonnut sieltä täältä. Sankan kasvillisuuden keskellä se näytti lohduttomalta.
Omalla tavallaan talo oli kuitenkin viehättävä, ja ympäristöstäkin voisi saada todella kauniin, Laineet ajattelivat. Niinpä ensin päätettiin ainakin pysäyttää ränsistyminen ja vaihtaa vuotava katto uuteen.
”Tuumataan sen jälkeen lisää”, pariskunta ajatteli.
Kävi niin, että remontti vei mukanaan. Lopulta sitä teki neljä työmiestä kahden vuoden ajan.
Katon jälkeen keskityttiin perustuksiin. Koko talo tunkattiin ylös ja vanhan kivijalan sisäpuolelle valettiin betonista uusi. Näin kivijalassa säilyi ulospäin kaunis luonnonkivipinta.
Talon alta kaivettiin massoittain maata ja kiviä, jotta saatiin aikaan hyvin tuulettuva rossipohja.
Noin puolet lattialankuista oli vaihdettava. Seinähirsistä uusittiin monia kerroksia, paikoin jopa puoleentoista metriin asti.
Ensimmäinen vuosi meni purkamiseen. Työ tuntui välillä epätoivoiselta, kun purkutyön yhteydessä paljastui uusia ikäviä yllätyksiä.
Eristeitä lisättiin lattiaan ja välikattoon 40 senttiä kumpaankin.
Talon ulkomittaa ei haluttu kasvattaa, joten 50 millin puukuitulevy kiinnitettiin sisäpuolelle. Se sekä eristää että suoristaa seiniä. Samalla saatiin tilavat ikkunalaudat.
Kaikki vanhat uunit remontoitiin. Yhden puretun pönttöuunin paikalle rakennettiin uusi naapurihuoneen mallin mukaan. Uuneja on yhteensä seitsemän, ja kaikki ovat toimivia.
Lämpöpatterit eivät olisi vanhaan taloon sopineet. Talossa on nyt maalämmöllä toimiva lattialämmitys.
Talossa haluttiin säilyttää niin paljon vanhaa kuin mahdollista. Osa lattioista ja kynnyksistä aaltoilee jalan alla kotoisesti, edellisten sukupolvien kulutuksen pyöristämänä.
Ikkunat ovat kaikki vanhoilla paikoillaan. Karmeissakin on niin paljon vanhaa kuin mahdollista.
Ulommat ikkunalasit ovat vanhaa vetolasia, joka väreilyttää maisemaa mukavasti. Sisempiin pokiin teetettiin kaksinkertaiset lämpöelementtilasit.
Huoneiden väliset oviaukot ovat vanhassa talossa matalia. Sellaisina ne myös säilytettiin.
Vain yhden oviaukon paikkaa vaihdettiin, jotta saatiin aikaan näkymä läpi koko talon.
Sisäseinissä näkyy hirttä vain eteisessä. Muualla hirret oli piilutettu, jotta tasoitteena käytetty olki-savi-lanta-seos olisi pysynyt niissä. Piilutettuja hirsiä ei voinut jättää sellaisenaan näkyviin.
Avaran tupakeittiön erikoisuus on kalanruotokuvioinen helmipaneelikatto. Se löytyi kahden myöhemmin rakennetun kattokerroksen alta.
Katto antoi idean keittiön sisustukseen. Helmipaneeliovet ja puolipaneelit teki halikkolainen puusepänverstas.
Komea leivinuuni muurattiin samalla tyylillä kuin piharakennuksessa olevan leivintuvan uuni.
Muntolan tapetit on valittu Toijalan tapettitehtaan mallistosta.
Huonekaluja on etsitty ullakoilta, varastoista ja vanhan tavaran liikkeistä. Pepin äidillä Helinä Rinteellä on pettämätön sisustussilmä, ja hänelle annettiin kahdeksi vuodeksi vapaat kädet etsiä Muntolaan sopivaa tavaraa.
Muntolaa vuokrataan tällä hetkellä lähinnä kokous- ja juhlakäyttöön sekä majoittumiseen. Laineet eivät itse ole ehtineet viettää siellä vielä yhtään yötä.
”Oman toimen ohella tämän pyörittäminen on aika haastavaa. Mietimme erilaisia mahdollisuuksia Muntolan tulevalle käytölle, sillä olisi hyvä, että talossa olisi elämää.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
